Rosetan laukaisu siirretty myöhemmäksi

Rosetta
16 Tammikuu 2003

Arianespace ja Euroopan avaruusjärjestö ovat päättäneet lykätä komeettaluotain Rosetan laukaisua myöhemmäksi. Jouluussa tapahtuneen Ariane 5:n uuden, raskaan version onnettomuuden syyt ja niihin johtaneet tekijät halutaan tutkia tarkasti, ennen kuin vanhallakaan Ariane 5:n versiolla halutaan tehdä lentoja. Rosetan laukaisuun olisi käytetty alkuperäistä Ariane 5:n versiota, mutta siihen on tehty erikoista lentoa varten lukuisia modifikaatioita, joten nekin halutaan tarkistaa huolellisesti ennen kalliin ja kunnianhimoisen luotaimen laukaisua.

Tammikuun lopussa laukaisuikkunasta sulkeutuvasta laukaisuikkunasta luopuminen tarkoitta sitä, ettei Rosetta tule lentämään komeetta Wirtasen luokse, vaan sille etsitään parhaillaan uutta kohdetta. Jo ennen päätöstä oli Rosetalle etsitty vaihtoehtoisia kohdekomeettoja mahdollisen lennon myöhästymisen varalta, ja tällä haavaa esillä on viidestä kuuteen mahdollista kohdetta. Laukaisu niille voisi tapahtua vuoden tai kahden sisällä. Rosetta on rakennettu lentämään mille tahansa komeetalle, joten Wirtasesta luopuminen muuttaa ainoastaan lentosuunnitelmaa.

"Haluamme Wirtasen kaltaisen ns. Jupiter-perheeseen kuuluvan komeetan, joka on aktiivinen ja joka tuottaa paljon kaasua sekä pölyä Aurinkoa lähestyessään", selitti ESAn tiedeohjelman johtaja David Southwood ja jatkoi: "kun olemme päättäneet kohteen, on olemassa useita keinoja päästä sen luokse eri laukaisuvaihtoehdoilla ja erilaisilla planeettojen ohilennoilla." Uusi lentosuunnitelma saattaa jopa koitua onneksi, koska on mahdollista, että kohteen vaihtumisen myötä Rosetta ennättää tutkimaan komeettaa aikaisemmin kuin vanhassa suunnitelmassa. Tämä tiedetään viimeistään vuoden loppuun mennessä, jolloin lentosuunnitelman yksityiskohdat alkavat olla selvillä.

Rosetan uusi kohde valitaan todennäköisesti helmikuun lopussa olevassa ESAn tiederyhmän kokouksessa. Lähes laukaisuvalmis Rosetta-luotain tyhjennetään nyt polttoaineesta ja puretaan osiin, jotta se voidaan laittaa turvallisesti odottamaan laukaisuaan. Luotainta ei tuoda ainakaan toistaiseksi takaisin Eurooppaan, vaan se jää Kouroun avaruuskeskukseen.

Rosetassa runsaasti suomalaista tekniikkaa

Luotaimessa on mukana kaikkiaan 20 tieteellistä tutkimuslaitetta, joilla on tarkoitus mitata, kuvata ja sondata tarkasti niin komeetan ydintä kuin sen ympäristöäkin.

Suomalaisilla on vahva panos Rosetan instrumenttien tekemisessä ja suunnittelussa. Ilmatieteen laitoksen Geofysiikan osaston planeettatutkimusryhmä on osallistunut kaikkiaan kuuden instrumentin suunnitteluun ja rakentamiseen. Näistä neljä on kiertolaisessa olevaa mittalaitetta:COSIMA (Cometary Secondary Ion Mass Analyzer), MIP (Mutual Impedance Probe), LAP (Langmuir Probe) ja ICA (Ion Composition Analyzer). Näistä erityisesti COSIMA on lähellä Ilmatieteen laitoksen sydäntä. "Sen ensimmäinen versio lentää parhaillaan amerikkalaisessa Stardust-luotaimessa ja sen seuraava versio tullaan laittamaan ESA:n vast'ikään hyväksyttyyn Venus Express -luotaimeen", kertoo tutkimuspäällikkö Walter Schmidt.

"Meillä oli viime vuoden loppuun saakka meneillään CARL-niminen projekti, joka kattaa nämä kaikki komeettojen ja asteroidien ohilennot ja laskeutumiset", jatkaa Schmidt ja purkaa lyhenteen osiin. CARL tulee sanoista Comet and Asteroid Rendezvous and Landing, minkä lisäksi komeettalöytäjä Wirtasen etunimi oli Carl. "Kun projekti alkoi viisi vuotta sitten, arvioimme sen kustannuksiksi 24 miljoonaa markkaa, mutta olemme päässeet huomattavasti sen alle", ylpeilee Schmidt, jonka iloa kuitenkin Rosetan lennon siirtyminen heikentää.

Ilmatieteen laitos on mukana myös Rosettan laskeutujassa: Planeettaryhmä on päävastuussa veden etsintään käytettävästä, PP-laitteesta (Permittivity Probe), jonka lisäksi se toimittaa massamuistin laskeutujan muistiyksikköön. PP-laite liittyy laskeutujassa olevaan suurempaan instrumenttikokonaisuuteen, SESAMEen, jonka tehtävänä on mitata komeetan ytimen pintakerrosten ominaisuuksia, erityisesti sähköisiä ominaisuuksia. PP-laitteen anturit ovat ensimmäiset komeetan pintaan osuvat laskeutujan osat, koska laskeutujan laskutelineinä toimivien jalkojen tassut ovat itse asiassa laitteen antureita.

Avaruusaluksiin tehtävien laitteiden ja ohjelmistojen lisäksi IL on mukana instrumenttien lähettämien tietojen tutkimisessa, mihin liittyen COSIMA:n, PP:n ja MIP:n maatukilaitteistot ovat IL:n suunnittelemia. Kaiken lisäksi Rosetan suomalaisosuutta lisää Patria, joka on tehnyt luotaimen koko runkorakenteen ja sen sähköjärjestelmän virranjakoyksiköt. Virranjakoyksiköistä toinen toimittaa sähkövirtaa itse luotaimen eri laitteille ja toinen sen tieteellisille instrumenteille. Jakoyksiköt huolehtivat osaltaan myös luotaimen lämmönhallinnasta, joka joutuu varsin koville lennon aikana, koska Rosetta liikkuu aurinkokuntatourneensa aikana aurinkokunnan sisäosista aina jupiterintakaiseen syvään avaruuteen saakka.

"Viimeisen kahden vuoden aikana meillä on ollut niin paljon projekteja, että olemme joutuneet tekemään hurjasti ylityötunteja iltaisin ja viikonloppuisin", toteaa Schmidt, mutta ei tunnu kuitenkaan valittavan asiantilaa. "Juuri nyt on rauhallisempi hetki, mutta kohta työtä on taas runsaasti, sillä Venus Expressin instrumenttien pitää olla valmiina jo vuoden kuluttua."

Suomen ESA-yhteistyötä koordinoivan Tekesin avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto harmittelee myös Rosetan lennon viivästymistä, mutta "meidän kannaltamme ei ole oleellista, mille komeetalle Rosetta lopulta lähtee. Laukaisun siirtyminen on toki pettymys kaikille suomalaisosallistujille." Tärkeintä on saada luotain onnistuneesti matkaan ja että se saavuttaa lopulta kohteensa. "Rosetta-hanke on jo tähän mennessä tuottanut siihen osallistuneille Patrialle ja Ilmatieteen laitokselle paljon hyötyä. Viivästymisen vaikuttaa lähinnä tieteellisten tulosten lykkääntymiseen, teolliset ja teknologiset hyödyt hankkeesta on jo saavutettu", sanoo Panula-Ontto.

Lisätietoja:

Tekesin avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto, p. 050 5577 853

ESA:n tiedotusosasto (Pariisi)
Puh: +33(01)1 53 69 7155
Fax: +33(01)1 53 69 7690

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.