Rosetta kohtaa asteroidi Steinsin

Rosetta asteroid's fly-by - artist's impression
Rosetta ohittaa asteroidi Steinsin 5. syyskuuta.
27 Elokuu 2008

ESAn Rosetta-luotain tekee historiaa syyskuun 5. päivänä, kun se lentää asteroidi Steinsin ohitse matkallaan kohti komeetta Churyumov-Gerasimenkoa. Steins on luotaimen ensimmäinen varsinainen tieteellinen kohde.

Helmikuun viimeisenä päivänä vuonna 2004 avaruuteen lähetetty Rosetta on lentänyt matkansa ensimmäisinä vuosina ympäri sisempää aurinkokuntaa, koska mikään kantoraketti ei olisi kyennyt sinkoamaan sitä suoraan kohdekomeettansa luokse. Niinpä suoran lennon sijaan Rosetta taittaa matkaansa hitaammin, vähitellen kohti komeettaansa hivuttautuen.

Kohteena oleva komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko sijaitsee toukokuussa 2014, jolloin Rosetta asettuu sitä kiertämään, Jupiteriakin kauempana aurinkokunnassa, ja sinne lentäminen vaatii runsaasti liike-energiaa. Sen vuoksi Rosetta on tehnyt useita planeettojen ohilentoja, jolloin se on pystynyt lisäämään nopeuttaan ilman polttoainetta, ikään kuin planeettojen ratavauhdista itselleen nopeutta varastaen.

Tähän mennessä Rosetta on lentänyt kahdesti Maan ohi ja kerran Marsin läheltä, ja sillä on tarpeeksi liike-energiaa komeetan luokse nousemiseen vasta ensi vuonna tapahtuvan kolmannen Maan ohilennon jälkeen. Nyt sen rata kuitenkin ulottuu jo Marsin ja Jupiterin radan välissä olevalle asteroidivyöhykkeelle, missä sen rata kulkee asteroidi (2867) Steinsin läheltä.

Asteroid Steins will be tracked by ESA's Rosetta comet chaser
Taiteilijan näkemys siitä, millainen asteroidi Steins voisi olla.

Vaikka Rosettan pääkohde on komeetta, ovat asteroidit myös erittäin kiinnostavia siksi, että kummatkin ovat aurinkokunnan pienkappaleita. Toisinaan rajaa asteroidin ja komeetan välille on vaikea vetää. Yleistäen niiden suurin ero liittyy jään määrään; komeetat ovat kuin "likaisia lumipalloja", eli niissä on runsaasti jäätä ja kiviainesta, kun taas asteroidit koostuvat pääasiallisesti kivestä. Kummatkin ovat jäänteitä aurinkokunnan syntyajoilta ja niiden tutkiminen auttaa ymmärtämään Auringon ja planeettakuntamme alkuperää sekä kehitystä.

Steinsistä tehtävät havainnot ovatkin ensimmäisiä Rosettan tekemiä varsinaisia tieteellisiä havaintoja. Kameroita ja tutkimuslaitteita on lähinnä säädetty ja testattu lennon kuluessa, etenkin Maan ja Marsin ohilentojen aikana.

Lähiohitus 800 kilometrin päästä

Rosetta seuraa Steinsiä.

Rosetta alkoi seurata Steinsiä kameroillaan elokuun 4. päivänä, jolloin se oli vielä noin 24 miljoonan kilometrin etäisyydellä asteroidista. Havaintojen tarkoituksena oli paitsi hienosäätää luotaimen rataa ohilentoa varten, niin myös selvittää tarkemmin mikä on Steinsin kiertorata.

"Tiedämme Steinsin kiertoradan vain Maan päältä tehtyjen havaintojen perusteella, eivätkä havainnot ole tarpeeksi tarkkoja ohilennon suunnittelua varten", selittää Rosetta-lennon johtaja Gerhard Schwehm. "Siksi teemme tarkkoja havaintoja Steinsin sijainnista ja käytämme tietoja luotaimen radan hienosäätöön."

Rosetta jatkaa suunnistushavaintojen tekemistä eri kameralaitteistoillaan syyskuun 4. päivään saakka, jolloin se on 950 000 km:n päässä asteroidista. Sen jälkeen havaintoja tehdään tarkan tieteellisen suunnitelman mukaisesti ja havainnot kulminoituvat 5. syyskuuta klo 21:58 Suomen aikaa, jolloin välimatka luotaimen ja asteroidin välillä on vain 800 kilometriä.

Kiihkeimpien havaintojen aikana Rosetta ei ole yhteydessä Maahan, vaan tallentaa tietoja muistiinsa. Rosetta lähettää ensimmäisen signaalin Maahan ohilennon jälkeen klo 23.23 Suomen aikaa syyskuun 5. päivän illalla ja jatkaa yön aikana tietojen siirtämistä Maahan. Ensimmäiset kuvat julkistetaan lauantaina 6. syyskuuta.

ESOC ohjaa Rosettaa

Earth at night
Rosetta kuvasi maapalloa ohilennollaan; tässä yöpuoli planeetastamme OSIRIS-kameran silmin.

Saksassa, Darmstadtissa sijaitseva Euroopan avaruusoperaatiokeskus ESOC ohjaa luotainta ja vastaa ohilennon sujumisesta. Tiedot luotaimesta tulevat Maahan myös ESOCin kautta.

ESOC avaa ovensa myös tiedotusvälineille ohilennon aikana. Tiedotusvälineiden edustavat ovat tervetulleita seuraamaan tapahtumia 5. syyskuuta klo 18 (Saksan aikaa) alkaen. Ensimmäiset kuvat ja tulokset ohilennolta julkistetaan seuraavana päivänä klo 12 (Saksan aikaa) alkavassa tiedotustilaisuudessa. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin tapahtuu oikealla olevan lomakkeen kautta.

Tiedotustilaisuus näytetään myös suorana webcasting-lähetyksenä osoitteessa ESAn nettisivuilla osoitteessa http://www.esa.int/rosetta.

Lisätietoja:

Jocelyne Landeau-Constantin,
Head of Corporate Communication Office, ESA/ESOC
Phone: Tel: +49-(0)6151 902861

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.