Rosetta valmiina Marsin ohilentoon
ESAn avaruuslennonjohtajat ovat vahvistaneet, että Rosetta on radallaan 25. helmikuuta tapahtuvaa Marsin ohilentoa varten. Insinöörit ovat alkaneet tehdä viimeisiä valmisteluja vaativaa operaatiota varten. Marsin ohituksen aikana luotain peittyy planeetan taakse ja sen signaali katkeaa, sen navigointi on tarkkaa ja siksi tapahtumia pitää seurata tarkasti Maassa.
Aikataulun mukaan Rosetta on lähimpänä Marsia sunnuntaina 25. helmikuuta kello 03:57 Suomen aikaa. Alus käyttää punaisen planeetan vetovoimaa apuna nopeutensa hidastamiseen ja radan muuttamiseen. Tämä on osa avaruusaluksen vaativaa kymmenvuotista 7,1 miljardin kilometrin mittaista matkaa 67P Churyumov-Gerasimenko -komeetalle.
"Luotaimen rakettimoottorin käynnistys viime perjantaina onnistui hyvin. Tiistaina varmistimme avaruusaluksen olevan oikealla radalla ohilentoa varten. Tällä hetkellä ei ole tarvetta moottorin lisäpolttoon, joten viikonlopuksi suunniteltu seuraava radalle siirtymisoperaatio on peruttu", sanoi Rosetta-lennon lennonjohtaja Paolo Ferri ESAn Euroopan avaruusoperaatiokeskuksessa ESOCissa Darmstadtissa Saksassa.
Rosetta jää pimentoon Marsin taakse
Viime tiistaina lennonjohdon Rosetta-työryhmä alkoi ladata Rosettan akkuja suunnitelman mukaista 25 minuutin mittaista pimentoa varten Rosettan ohittaessa planeetan. Pimennyksen aikana Aurinko jää Marsin taakse, jolloin Rosettan aurinkopaneelit eivät tuota normaaliin tapaan virtaa. Järjestelmät kytketään pois käytöstä tai siirretään alhaisempaan kulutustilaan kaikkein tärkeimpiä järjestelmiä lukuunottamatta.
Rosettan alkuperäiseen reittiin ja sen tekniseen suunnitteluun ei sisältynyt pimentoa, mutta laukaisun siirtyminen myöhemmäksi pakotti suunnittelemaan radan uudelleen. Rosettan lennonvalvojat suunnittelivat ja testasivat huolellisesti kuukausien ajan pienitehoista konfiguraatiota, joka mahdollistaa avaruusaluksen luotettavan toiminnan akkujen varassa.
Olemme varmistaneet, että avaruusalus on oikealla radallaan Marsin ohitusta varten.
Lennonjohto arvioi kadottavansa yhteyden Rosettaan 15 minuutiksi 25. helmikuuta kello 04:14 Suomen aikaa alkaen, kun Rosetta siirtyy Marsin taakse Maan suunnasta katsottuna.
Vaikuttavan ohilennon aikana Rosetta hipoo Marsia lentäessään lähimmillään vain 250 km:n etäisyydellä punaisen planeetan yläpuolella. Tällöin ESAn Mars Express on noin 11 042 km:n päässä Rosettasta, kun taas NASAn Mars Reconnaissance Orbiter on noin 7 172 km:n etäisyydellä.
ESAn ja NASAn yhteistyötä yhteydenpidossa luotaimiin
Lennonjohdossa ESOCissa on Marsin ohilentoon liittynyt ohilentoa edeltävä kampanja, jossa Rosettan sijainti ja rata määritetty erittäin tarkasti.
New Norciassa Australiassa sijaitsevalla ESAn DSA 1 -maa-asemalla tehtyihin etäisyys- ja dopplermittauksiin on lisätty NASAn kaukana lentävien luotainten yhteysverkoston (Deep Space Network) avulla saadut tiedot. Molemmat verkostot käyttävät avaruusaluksen tarkkaan paikannukseen ja jäljitykseen ns. Delta DOR (Delta Differential One-Way Ranging) -teknologiaa.
Delta DOR käyttää samanaikaisesti kahta Maan pinnalla kaukana toisistaan olevaa maa-antennia avaruusaluksen jäljitykseen ja näihin kahteen asemaan tulevien signaalien aikaeron mittaukseen. Ensimmäisen kerran ESA käytti tätä pitkälle kehitettyä tekniikkaa Venus Expressin sijainnin erittäin tarkkaan määritykseen vuonna 2006.
