SMART-1 lentää Kuuhun uuden tekniikan avulla. Työntövoimasta huolehtii ionimoottori ja aivoina ovat avaruuskäytössä harvinaisen tehokkaat tietokoneet.

Euroopan avaruusjärjestön ESAn ensimmäisen kuuluotaimen SMART-1:n mekaaniset ja elektroniset tarkastukset saatiin päätökseen tiistaina 8. heinäkuuta. Niiden perusteella satelliitti on valmis lennolleen.

SMART-1 laukaistaan matkaan Ariane 5 -raketilla elokuun lopussa ESAn laukaisukeskuksesta Kourousta Ranskan Guyanasta. Tällä hetkellä laukaisupäiväksi on määrätty 28. elokuuta 2003. Sitä ennen luotain tankataan ja sille tehdään viimeiset elektroniset tarkastukset ennen asennusta rakettiin. Ariane vie SMART-1 kanssa avaruuteen kaksi muuta satelliittia.

SMART-1:n tärkein tehtävä on uusien tekniikoiden testaaminen, mutta se tekee matkansa aikana myös runsaasti tieteellisiä havaintoja. Se käyttää liikkumiseensa ESAn kehittämää aurinkosähköistä ajomoottoria, joka toimii nyt ensimmäistä kertaa avaruusaluksen päätyöntövoimalähteenä. Lisäksi luotaimessa on monia miniatyrisoituja laitteita, joiden toimintaa testataan tulevia planeettalentoja silmälläpitäen.

Luotaimen tieteelliset tutkimuslaitteet painavat vain 15 kiloa, mutta niiden avulla kyetään tekemään useita erilaisia havaintoja niin Kuusta, Maan lähiavaruudesta kuin myös luotaimen itsensä toiminnasta.

"Kaikki on toiminut suunnitelmien mukaan. Olemme ylpeitä saavutuksestamme ja odotamme innolla SMART-1 luotaimen laikaisua kohti Kuuta", kertoo ESAn SMART-1 projektin johtaja Giuseppe Racca laukaisupaikalta.

Mukana runsaasti suomalaista osaamista

Pieni on kaunista: röntgenmonitori XSM on vaatimattoman näköinen, mutta edistyksellinen tieteellinen tutkimuslaite.

Suomalaiset ovat voimakkaasti mukana aluksen instrumenttien tekemisessä. SMART-1:ssä on kaksi suomalaista mittalaitetta, Helsingin yliopiston Observatorion suurenergia-astrofysiikan tutkimusryhmän suunnittelema ja Suomessa rakennettu röntgenspektrometri XSM, sekä Ilmatieteen laitoksen valmistama luotaimen ionimoottorin päästöjä mittaava SPEDE. Lisäksi Observatoriolla on suuri osuus luotaimen pienikokoisen kameran tieteellisessä ohjelmassa.

XSM (X-ray Solar Monitor) on pienen digitaalikameran kokoinen röntgensäteilyn aallonpituudella toimiva instrumentti. Vain 200-grammaa painava laite ja sen brittiläinen oheislaite D-CIXS tulevat tutkimaan mm. Kuun pintaa, jonka SMART-1 tulee kartoittamaan paitsi näkyvän valon, niin myös röntgensäteilyn alueella. Laitteen on valmistanut suomalainen Metorex International Oy ja sen tekemiseen on osallistunut myös brittiläinen Rutherford Appleton Laboratory. Saatava tieto voi auttaa tutkijoita mm. löytämään vettä ja muita tärkeitä aineita Kuun pinnan alta. XSM mittaa Auringon lähettämää röntgensäteilyä, joka on lähteenä Kuun pinnalta tulevalle röntgensäteilylle. Siten se tuottaa myös Auringon tutkimukselle merkittävää mittausaineistoa.

SPEDE (Spacecraft Potential, Electron and Dust Experiment) tutkii Kuun sijaan avaruusaluksen ympäristöä. Luotaimen ionimoottori vaikuttaa lähiympäristön sähköisiin ominaisuuksiin, joten häiriöiden tutkiminen on tärkeää varsinaisista kohteista tehtävien luotettavien mittaustulosten saamiseksi. SPEDE mittaa siksi aluksen ympäristön sähkömagneettisia ominaisuuksia ja ionimoottorin toimintaa, mutta tekee myös varsinaisia tieteellisiä havaintoja tutkimalla plasman tiheyttä ja pölyvirtausta Maan ja Kuun ympäristössä. Lisäksi laitteen avulla saadaan kiinnostavaa tietoa elektronivirtauksen epävakaisuudesta aurinkotuulessa. SPEDE on Ilmatieteen laitoksen suunnittelema ja yhteistyössä suomalaisen teollisuuden kanssa valmistama.

Luotaimen mikrokamera AMIE (Asteroid-Moon Micro-Imager Experiment) on puolestaan eräs edistyksellisimmistä värikameroista koko maailmassa. Varsinainen kamera, sen optiikka, elektroniikka sekä liitososat luotaimeen painavat yhteensä vain 450 grammaa. Kooltaan tämä Kuun pintaa tutkiva laite on vain tulitikkuaskin luokkaa. Helsigin yliopiston Observatorio tutkii AMIEn avulla Kuun pinnan valonsirontaominaisuuksia, joka auttaa osaltaan ymmärtämään paremmin aurinkokunnan pienkappaleiden ominaisuuksia.

Tekes on rahoittanut SMART-1 –luotaimen havaintolaitteiden tekemistä 2,3 miljoonalla eurolla, josta 2,1 miljoonaa euroa on osoitettu XSM-instrumentille.