SMART-1 valmistautuu törmäämään Kuuhun
Kuuta marraskuusta 2004 alkaen kiertänyt ESAn luotain SMART-1 jatkaa edelleen kuvaamistaan ja mittausten tekemistä Kuun kiertoradalla. Nyt kesän aikana se kuitenkin alkaa jo valmistella seuraavaa tehtäväänsä: itsemurhasyöksyä Kuun pintaan.
Törmäys Kuun pintaan on paitsi kunniakas tapa päättää hyvin onnistunut ESAn ensimmäinen lento Kuun kiertoradalle, niin myös tutkijoiden kannalta kiinnostava tapa tutkia Kuun pintakerrosten olemusta. Törmäys pölläyttää ylös Kuun pinnan yläpuolelle ainetta ja höyrystää myös mahdollisesti pinnan alla olevaa jäätä. Kun syntyneen törmäyspilven koostumusta tutkitaan maanpäälisin kaukoputkin ja avaruudessa olevin teleskoopein havaintolaittein, voidaan avaruuteen singonneen pinta-aineen koostumus määrätä hyvin tarkasti.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun tehtävänsä tehnyttä luotainta käytetään iskeytyjänä; Nasan Lunar Prospector teki vastaavan iskun Kuuhun heinäkuussa 1999. Silloin tuloksena oli odotettua pienempi roiskahdus kuuainetta avaruuteen, joten nyt tutkijat toivovat kunnon pamausta. Se tapahtuu näillä näkymin syyskuussa.
Valmistautuminen törmäykseen alkaa kesäkuun lopussa, jolloin SMART-1:n kiertorataa muutetaan kahdella ohjauspoltolla. Sen jälkeen radan matalinta kohtaa lasketaan vähitellen noin 200 kilometriin Kuun pinnasta, kunnes elokuun alussa luotain ohjataan lentämään vain 120 km:n korkeudelta törmäyspaikan päältä. Ylilennon aikana SMART-1 tekee törmäyspaikasta mahdollisimman tarkkoja havaintoja ja lennonjohto harjoittelee samalla varsinaisen törmäyksen aikana tehtäviä toimia.
Tässä vaiheessa törmäyksen tarkkaa ajankohtaa on mahdotonta määrittää, mutta se tapahtuu syyskuun 1. ja 2. päivien välisenä aikana. Törmäyspaikaksi on kaavailtu Kosteuden meren eteläpuolella olevaa aluetta, joka vaikuttaa tieteellisesti kiinnostavalta ja sijaitsee sopivasti niin luotaimen ratamanöveerien kuin törmäyspilvestä tehtävien havaintojenkin kannalta. Luotaimen nopeus törmäyksen aikaan on arviolta kaksi kilometriä sekunnissa, eli 7200 km/h.
SMART-1 lähetettiin matkaan syyskuussa 2003 ja se on ensimmäinen eurooppalainen Kuuta tutkimus avaruusalus. Sen tärkein tehtävä on kuitenkin ollut - ja on edelleen - uuden avaruuslennoilla käytettävän tekniikan testaaminen. Sen lennon kohteeksi valittiin Kuu, koska se sijaitsee lähellä ja koska Kuusta voidaan tehdä paljon uusia, kiinnostavia havaintoja.
Luotain lensi kohti Kuuta hitaasti sähköisen työntövoimajärjestelmänsä voimin ja siirtyi Maan vetovoimakentästä Kuun vaikutuspiiriin marraskuussa 2004. Sen jälkeen luotain on laskenut vähitellen kiertorataansa lähemmäksi Kuuta ja testannut havaintolaitteitaan, jotka pääsevät puolentoista vuoden lennon jälkeen pian toimintaan.
Luotaimessa on mukana kaksi pääosin suomalaisvalmisteista mittalaitetta, Ilmatieteen laitoksen suunnittelema luotaimen ionimoottorin päästöjä mittaava SPEDE sekä Helsingin yliopiston Observatorion suurenergia-astrofysiikan tutkimusryhmän suunnittelema röntgenspektrometri XSM. XSM-mittalaitteen on valmistanut suomalainen Metorex International Oy. Observatoriolla on suuri osuus myös luotaimen AMIE-mikrokameran tieteellisessä ohjelmassa.
