SOHO jatkaa vuoden 2009 loppuun saakka

SOHO's image of the Sun
26 Toukokuu 2006

ESAn sisukas aurinkotarkkailija SOHO on saanut jälleen lisäaikaa, kun sen lennolle myönnettiin rahoitus joulukuun 2009 loppuun saakka. Seuraavien vuosien aikana laukaistaan avaruuteen koko joukko uusia aurinkotutkimussatelliitteja, joiden laivuetta ikäkonkari SOHO tulee näin johtamaan.

SOHO, eli Auringon ja heliosfäärin havaintoasema (SOlar and Heliospheric Observatory) laukaistiin avaruuteen joulukuun 2. päivänä 1995, ja se on lähettänyt Maahan kuvia ja tietoja Auringosta yli kymmenen vuoden ajan. SOHO ei ole havainnut vain Auringon Maahan näkyvää puolta, vaan kahden tutkimusryhmän kehittämin menetelmin sen lähettämistä tiedoista pystytään nykyisin myös päättelemään seismisten aaltojen avulla tapahtumia Auringon toisella puolella. Lisärahoituksen turvin SOHO pystyy siis jatkamaan työtään huhtikuun 2007 jälkeen, jolloin nykyinen rahoituskausi päättyy, aina vuoden 2009 loppuun saakka.

Kuluneen vuosikymmenen kuluessa SOHO on tehnyt useita havaintoja Auringosta päivittäin huikealla tahdilla ja se on kerännyt mittavan havaintoaineiston sen ilmiöistä. Se on keskeyttänyt havaintonsa vain muutaman kerran; se on ollut myös hyvin lähellä vaikenemista, mutta se on onnistuttu pelastamaan ja saamaan takaisin toimintaan. SOHO on siten paitsi aurinkotutkimuksen konkari, myös malliesimerkki lennonjohdon erinomaisesta toiminnasta hätätilanteissa.

Yli 2300 tutkijaa ympäri maailman on käytättänyt SOHOn havaintomateriaalia hyväkseen tutkimuksissaan ja he ovat julkaisseet enemmän kuin 2400 tieteellistä artikkelia arvostetuissa alan julkaisuissa. Viimeisen kahden vuoden aikana vähintään yksi SOHOn tietoihin perustuva artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi jokaisena työpäivänä.

SOHO on avaruudessa 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta

"SOHOn toiminta-ajan jatkaminen nostaa sen aseman eittämättömästi aurinkotutkimuksen historian tärkeimpänä tutkimuslaitteena," sanoo Bernhard Fleck, SOHO-projektin päätutkija. "Kunniakkaan historian lisäksi sillä on vielä edessään paljon tärkeää työtä."

SOHO on suomalaisittain myös erittäin tärkeä avaruusalus, koska se oli Suomen ensimmäinen konkreettinen askel avaruustutkimukseen. Sen mukana on kaksi suomalaistekoista mittalaitetta, SWAN ja ERNE.

SWAN (Solar Wind ANisotropies) on Ilmatieteen laitoksen ja Ranskan Service D’Aeronomien yhteistyönä rakennettu instrumentti, joka mittaa Auringosta tulevan hiukkasvuon hitaita vaihteluita sekä tähtienvälisestä avaruudesta virtaavan kaasun ominaisuuksia. SWAN pystyy näkemään myös muita vetykaasua sisältäviä kohteita, joten sillä on tutkittu myös komeettojen kaasukehiä. Näin on muun muassa löydetty uusia komeettoja sekä mitattu Hyakutake ja Hale-Bopp -komeettojen kaasukehien ominaisuuksia. Ilmatieteen laitoksen lisäksi laitteen rakentamiseen ovat Suomessa osallistuneet myös VTT ja silloinen Finnyards.

ERNE on toinen suomalaisvalmisteinen instrumentti. Se on Turun yliopistossa valmistettu suurenergisten hiukkasten mittauslaite (Energetic and Relativistic Nuclei and Electron Experiment), jonka tehtävänä on nimensä mukaisesti havaita Auringosta tulevien suurienergiä hiukkasia. Näiden havaintojen pohjalta saadaan tietoa Auringon kaasukehän oloista. Auringon hiukkasten lisäksi ERNE pystyy havaitsemaan linnunradasta tulevaa jatkuvaa suurenergisten hiukkasten vuota, eli galaktista kosmista säteilyä.

Seuraavien kahden vuoden aikana kaikkiaan viisi uutta aurinkotutkimussatelliittia liittyy SOHOn seuraan avaruudessa. ESA on mukana näistä kahdessa. Japanin avaruustutkimuslaitos (ISAS/JAXA) on tehnyt Solar B -satelliitin, joka laukaistaan myöhemmin tänä vuonna. ESA antaa satelliitin käyttöön Huippuvuorilla, Norjassa, sijaitsevan maa-asemansa, jonka kautta satelliitin lähettämiä tietoja otetaan vastaan.

Ensi vuonna ESA laukaisee itse teknisen kokeilusatelliitin nimeltä Proba-2, ja sen mukana on myös Auringon havaitsemiseen tarkoitettuja havaintolaitteita. Erityisen kiinnostava on sen kameralaitteisto, joka on samankaltainen kuin SOHOssa oleva EIT-kamera. Siinä missä EIT havaitsee aurinkopurkausten syntyä ja varhaista kehitystä, pystyy Proba-2:n kameralaitteisto seuraamaan purkauksia pitkälle avaruuteen.

NASA lähettää nyt kesällä matkaan STEREO-nimisen luotainkaksikon, jonka kaksi alusta asettuvan kiertämään Aurinkoa samalla radalla Maan kanssa; toinen luotaimista on radalla Maan etupuolella ja toinen seuraa Maata sen takana. Luotaimet pystyvät havaitsemaan Aurinkoa kahdesta paikasta samaan aikaan ja tuottamaan stereokuvia sekä tekemään mittauksia aurinkopurkauksista Maan ympäristössä. Toinen NASAn aurinkotutkimuslento on Solar Dynamics Orbiter, joka laukaistaan avaruuteen vuonna 2008.

Uudet avaruusalukset eivät tee SOHOsta hyödytöntä, vaan kaikki avaruudessa olevat havaintolaitteet auttavat tarkentamaan kuvaamme Auringosta ja sen toiminnasta yhdessä. SOHO muodostaa STEREO-luotaimille kiinnostavan kolmannen havaintopisteen ja kaikissa havainnoissa on tärkeää yhdistää eri Auringon ilmiöistä erilaisilla havaintolaitteitta kerättyjä tietoja. Lisäksi SOHOn koronagrafi on vastaisuudessakin laite, mitä muissa avaruusaluksissa ei ole; sen avulla voidaan tutkia Aurinkoa ympäröivää kuuman kaasun kehää ilman, että kirkas Auringon pinta häiritsee havaintoja.

"Ensi vuoden lopussa on avaruudessa suoranainen aurinkotutkijoiden laivasto", iloitsee ESAn aurinkokunnan tutkimuslentojen osaston johtaja Hermann Opgenoorth. Tämä edistää kansainvälistä ILWS-ohjelmaa (International Living With a Star programme), jonka tarkoituksena on tutkija pitkäjänteisesti Aurinkoa ja sen vaikutuksia niin maapalloon kuin muihinkin aurinkokunnan planeettoihin.

ILWS huipentuu mahdollisesti ESAn vuoden 2015 aikoihin laukaisemaan Aurinkoa hyvin tarkasti tutkivaan kiertolaiseen, Solar Orbiter -luotaimeen, joka nimensä mukaisesti kiertää Aurinkoa erittäin lähellä olevalla kiertoradalla. Se pystyy näkemään lähempää ja paremmin kuin mikään muu aikaisempi avaruusalus Auringon, planeettakuntamme elämänantajan salaisuuksiin.

Lisätietoja (englanniksi tai saksaksi):

Bernhard Fleck, SOHO-projektin päätutkija, ESA
Sähköposti: bfleck @ esa.nascom.nasa.gov

Hermann Opgenoorth, Aurinkokuntalentojen osaston johtaja, ESA
Sähköposti: hermann.opgenoorth @ esa.int

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.