SOHO seuraa komeettoja lepäämättä

Tarvitsee kuitenkin juuri oikeaan kohteeseen suunnatut kiikarit nähdäkseen siitä vaikka vain vilauksen. Toisaalta voi kuitenkin mennä Internetiin ja antaa ESAn ja NASAn SOHO-avaruusluotaimen välittää komeetasta parempaa kuvaa kuin koskaan voi saada kotikonstein. SOHO (Solar and Heliospheric Observatory) on Euroopan ja Yhdysvaltain avaruusjärjestöjen yhteinen Aurinkoa tutkiva satelliitti. Yksi sen laitteista on laajakulma- ja spektrometrikoronagrafi LASCO, joka ”maalaa” Auringon kehän ja luo eräänlaisen keinotekoisen täydellisen auringonpimennyksen. LASCO-kamera on varteenotettava tarkkailulaite herkkyytensä ja laajan näkökenttänsä ansiosta.

Viime kädessä Auringon valtava painovoimakenttä luo edellytykset komeettojen kiertoratojen tarkkailuun. Komeetat itsessäänhän ovat jäisiä matkalaisia, jotka saapuvat ulommasta aurinkokunnasta sen sisäosiin ja jatkavat edelleen taivaallista taivaltaan poispäin omasta tähdestämme. Samalla ne tarjoavat välähdyksenomaisia mahdollisuuksia tiedonkeruuseen niin maan päällä kuin avaruudessakin.

Tähtitieteilijät havaitsevat uusia komeettoja kaiken aikaa. Jos ensihavainnon saa yksittäinen tutkija, taivaankappale nimetään hänen mukaansa. Aina vain useammin komeetat kuitenkin tulevat ensimmäisenä automaattisten teleskooppivalvojien näköpiiriin. Näiden koneistettujen tarkkailijoiden tehtävä on kerätä havaintoja Maan lähistöllä liikkuvista kohteista ylipäätään. Ei-inhimillisten löytöjen osa on tulla listatuksi persoonattomalla kataloginumerolla: tämä oli myös C/2002 V1 (NEAT) –komeetan kohtalo.

Viimeisin SOHON näkökenttään ilmestynyt komeetta putkahti esiin tammikuun viimeisellä viikolla. Nyt nojatuoliastronomeilla kaikkialla maailmassa on tilaisuus nähdä tämä taivaankiertolainen. Näky on vieläpä tavallista komeampi, koska C/2002 V1 (NEAT) pyyhkäisee poikkeuksellisen läheltä Aurinkoa.

Tämän komeetan löysi NASAn Maan lähellä sijaitsevia asteroideja seuraava ohjelma NEAT (Near Earth Asteroid Tracking). Kohde oli tuolloin 25 000 kertaa heikompi kuin ihmissilmä voi havaita. Komeetasta tuli kuitenkin niin kirkas, että tähtitieteilijät miettivät, mahtaisiko sen nähdä paljaalla silmällä siinä vaiheessa kun se kiertää Aurinkoa.

Tammikuun kuluessa kuitenkin kävi selväksi, että komeetasta ei tulisi niin kirkasta kuin toivottiin. C/2002 V1 (NEAT) katosi maanpäällisten tarkkailijoiden näkyvistä 11. helmikuuta ja lähimpänä Aurinkoa sen rata on 18.helmikuuta. Kaikkien näkyvistä komeetta ei kuitenkaan katoa – avaruudessa SOHO jatkaa silmälläpitoa. Astronomit odottavat komeetan ilmaantuvan LASCO-kameran näkökenttään 16. helmikuuta ja pysyttelevän siellä 20.2. asti.

Komeetan ollessa lähimmillään Aurinkoa, sen etäisyys tähdestämme on alle kymmenesosa Maan ja Auringon välimatkasta. Mahdollisuuksien rajoissa on, että Auringon vetovoima repii kiertolaisen kappaleiksi. Tässäkin tapauksessa SOHO-ohjelman tiedemies Bernhard Fleck pitää ohilentoa vaikuttavana tapahtumana.