SOHOn tuhannes komeetta havaittu

Aurinkoa jatkuvasti havaitseva SOHO-satelliitti kuvaa tarkasti niin Aurinkoa kuin sen lähiympäristöäkin. Sen kuvista voidaan seurata Auringon ilmiöitä sekä sen pinnalta avaruuteen roiskahtavia kaasupurkauksia, mutta toisinaan sen kuvissa nähdään myös erikoisia hyvin läheltä Aurinkoa kulkevia komeettoja. Yleensä ne tulevat soikeilla kiertoradoillaan vain hyvin lähelle Aurinkoa ja jatkavat takaisin aurinkokunnan ulompia osia, mutta joskus Auringon lämpö, säteilypaine ja suuri painovoima saavat komeetanytimet hajoamaan. Osa komeetoista syöksyy myös Aurinkoon.

Näille läheltä Aurinkoa liippaaville pyrstötähdille ei ole mitään yhteistä nimitystä, joskin ne kuuluvat yleensä ns. Kreutz-sarjaan kuuluviin komeettoihin, joiden ratojen Aurinkoa lähin piste on vain noin puolentoista miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Se on vain alle prosentti Maan ja Auringon välisestä etäisyydestä, eli vajaat neljä kertaa Maan ja Kuun välinen matka.

Ennen SOHOn laukaisua vuonna 1995 tunnettiin vain noin 30 Kreutz-tyyppistä komeettaa. Nyt oletetaan, että kaikki löytyneet 1000 Kreutz-komeettaa olisivat itse asiassa palasia yhdestä ainoasta läheltä Aurinkoa kulkeneesta ja samalla rikkoutuneesta komeetasta, jonka Aristoteles havaitsi vuonna 371 ennen ajanlaskun alkua. Komeetan palaset jatkavat nyt rikkoutumista yhä pienemmiksi osiksi, jolloin auringonliippaajakomeettoja tulee koko ajan lisää.

Kyseessä oli kaikkiaan 1185. SOHOn ottamista kuvista löytynyt komeetta, sillä Kreutz-sarjalaisten lisäksi kuvissa on ollut 185 muuta läheltä Aurinkoa kulkenutta komeettaa. Tämä pienikokoinen ja heikkovaloinen komeetta on saanut nyt virallisen nimen C/2006 P7 (SOHO), eikä se ole enää havaittavissa - ainakaan tällä kertaa.

SOHOssa on useita erilaisia havaintolaitteita, mutta komeettojen metsästämisen kannalta kiinnostavimmat ovat LASCO-niminen koronagrafi ja SWAN-hiukkasmittalaite. Auringon lähiympäristön kuvaaminen on normaalisti vaikeaa, koska Auringon kirkkaus peittää alleen lähellä olevat heikkovaloiset kohteet, joten LASCO pystyy peittämään Auringon kiekon ja havaitsemaan vain lähiavaruutta. Sen tärkein tehtävä on Aurinkoa ympäröivän kuuman ja harvan kaasun, koronan, kuvaaminen, mutta myös nämä lähiohitusta tekevät komeetat osuvat sen näkökenttään.

SWAN on puolestaan suomalaisranskalainen mittalaite, jonka tärkein tehtävä on tutkia Auringosta tulevan hiukkasvuon hitaita vaihteluita sekä tähtienvälisestä avaruudesta virtaavan kaasun ominaisuuksia. Tärkein SWANin tulos on sen tekemä havainto aurinkotuulen epäsymmetrisyydestä ja sen tyypillisestä vaihtelusta Auringon 11-vuotisen aktiivisuusjakson mukaan. Mittausmenetelmänsä ansiosta SWAN pystyy näkemään myös vetykaasua sisältäviä kohteita, eli mm. komeettoja, ja sen mittausten avulla voidaan laskea tarkasti esimerkiksi komeetoista irtoavan veden määrää.

SOHO jatkaa havaintojaan nykysuunnitelman mukaisesti ainakin vuoden 2009 loppuun saakka.