Satelliitit kartoittavat Afrikan uhanalaisten gorillojen vulkaanista elinpiiriä

"On ollut hyvin jännittävää tutkia joitakin niistä tuotteista, joita voimme tulevaisuudessa käyttää kenttätutkimuksissa", toteaa Maryke Gray, kansainvälisen gorillojen suojeluohjelman, International Gorilla Conservation Programme (IGCP), aluevalvoja. ”Tutkittava alue on vulkaaninen vuorijono, joka on usein hyvin vaikeapääsyistä, ja alueelta käytettävissä olevat kartat ovat yli kolmekymmentä vuotta vanhoja ja usein epätarkkoja - eikä joiltakin alueilta ole karttoja laisinkaan.”

Dennis Babasa, ekologisen valvontatyön koordinaattori Ugandan trooppisten sademetsien instituutista, toteaa edelleen: ”Nämä ovat juuri sellaisia karttoja, joita olisimme halunneet tehdä jo aikaisemmin, mutta meillä ei yksinkertaisesti ole ollut niiden tekemiseen vaadittavia välineitä. Kaukokartoitus on osoittautumassa käyttökelpoiseksi apukeinoksi työssämme.”

Vuorigorillat asuvat ylänköalueiden metsissä, jotka mutkittelevat Ruandan, Ugandan ja Kongon Demokraattisen Tasavallan välisellä rajavyöhykkeellä. Nämä alueet muodostavat viiden kansallispuiston ryhmän; kolme niistä Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) on ottanut maailman luonnonperinnön kohdealueiksi, World Heritage Sites -alueiksi, kun taas kahdelle muulle on esitetty saman statuksen myöntämistä.

Puistoja ympäröiville alueille on tullut kuitenkin suuri määrä pakolaisia alueen poliittisten konfliktien seurauksena. Metsän muuttaminen maanviljelysmaaksi tai puuston kaataminen polttopuuksi, samoin kuin salametsästys ravinnonhankkimistarkoituksessa, ovat yhdessä muuttaneet puistoja ja pienentäneet gorillojen asuinaluetta.

Alueiden suojeleminen on vaikeaa, koska niiden rajat ovat pitkät ja ne kulkevat hyvin hankalakulkuisten ja heikosti kartoitettujen alueiden läpi. ESA:n ohjaama gorillojen elinympäristöä edistävä projekti, Build Environment for Gorilla (BEGo), on hyödyntänyt kaukokartoitustekniikkaa alueen kartoittamisessa tarkoituksenaan auttaa sekä puistojen ympäristössä että niiden sisäpuolella työskenteleviä ympäristönsuojeluryhmiä.

Kesäkuun 10. ja 11. päivänä BEGo-kumppanit, joita ovat UNESCO, IGCP, the Wildlife Fund Eastern Africa Programme Office (WWF-EAPO), Institute Congolese of Nature Conservation (ICCN) ja Uganda’s Institute of Tropical Forest Conservation (ITFC), kokoontuivat yhteen ESAn Rooman lähellä Frascatissa sijaitsevaan Euroopan avaruustutkimusinstituuttiin ESRIN:iin tarkastelemaan ensimmäisiä kartoitustuloksia.

Niihin sisältyy mittakaavaan 1:50000 tehty peruskartta, peittävyyskartta ja digitaalinen korkeuseromalli (DEM) Ruandan vulkaanisten alueiden kansallispuistoalueesta.

Peruskartasta oli käytössä paperiversio kaksipäiväisen tarkasteluprosessin aikana. Tämän lisäksi peruskartta ja peittävyyskartta oli yhdistetty digitaalimuotoiseen DEM-malliin, jolloin alueesta saatiin kolmiulotteinen esitys, ja BEGo-osapuolet saivat tilaisuuden tutustua tuotteisiin alueen yli tapahtuneen simuloidun ylilennon avulla ESRINin virtuaalitodellisuusteatterissa.

”Kokoontuminen merkitsi BEGo:n ensimmäisen vaiheen päättymistä,” korosti Mario Hernandez UNESCO:sta: ”Projekti on tähän mennessä tuottanut 'prototyyppejä', joten tämän kokouksen tavoite oli tutkia nämä prototyypit ja päättää jatketaanko projektia vai ei.”

”Nyt on hyvin jännittävät ajat edessä, sillä tulemme jatkamaan työtä ja siirtymään itse tuotantomallin tekemiseen, jolloin tavoitteena työstää karttoja edelleen kaikilta BEGo-projektiin valituilta alueilta. Näin ollen 'prototyyppien' testaus oli menestys!”

Gray mainitsi edelleen: ”Se, mitä teemme täällä, on että käytämme tietojamme pienten luokitteluvirheiden ja muiden ongelmien tunnistamiseen. Työstä on 95 % tehty, ja loput 5 % vaatii vielä lisäkäsittelyä. Uudet tuotteet ovat ilmeisen käyttökelpoisia koordinoitaessa partiointimatkoja ja niihin liittyviä toimintoja. Meillä on nyt yksi kartta, joka ulottuu kaikkien kolmen maan alueelle, kun aiemmin jouduimme käyttämään erilaisia mittakaavoja soveltavia erilaisia kansallisia karttoja.”

WWF-EAPO:n Marc Languy nosti esiin katetun alueen laajuuden: ”Kartta ulottuu selvästi puistoalueen rajojen yli, mikä heijastaa sitä tosiasiaa, ettei puistoja voida pitää eristettyinä saarina vaan osana suurempaa kokonaisuutta, mikä vuorostaan korostaa paikallisten ihmisyhteisöjen kehittämistarvetta korvaamaan nykyisen puistoalueiden lyhytnäköisen loppuun kuluttamisen. Kartoista on tässä paljon hyötyä, esimerkiksi siten, että ne mahdollistavat ekoturismin suunnittelun paikallisia ihmisiä hyödyttävillä tavoilla.”

Seuraavassa vaiheessa tutkittavaa aluetta laajennetaan kattamaan myös loppuosan vuorigorillan elinalueesta maailmanperintäalueilla Kahuzi-Biegan kansallispuistossa, Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevassa Virungan kansallispuistossa, sekä Bwindin kansallispuistossa ja Mgahingan kansallispuistossa Ugandassa. Seuraavassa vaiheessa laaditaan myös lisäkarttoja, joissa näkyvät maankäytön muutokset vuodesta 1990 lähtien.

”Ihmisyhteisöjen aiheuttama paine on voimakas puiston rajoilla: maankäytön muutoksia kuvaavat kaukokartoitustuotteet auttavat meitä tunnistamaan uhanalaiset alueet,” totesi Hernandez edelleen. ”Meillä on jatkossa olemassa ilmeinen mahdollisuus ulottaa BEGo-tekniikoita muihin vaaranalaisiin maailmanperintökohteisiin – yksin Kongon demokraattisessa tasavallassa on kolme muuta aluetta, jotka kartoitetaan samalla tavalla.”

Viime vuonna ESA ja UNESCO sopivat muodollisesti aloitteesta hyödyntää avaruusteknologioita maailmanperintösopimuksen tukemisessa. Myös muut avaruusjärjestöt ovat liittyneet mukaan tähän aloitteeseen: mm. Belgian tiedepolitiikkatoimisto aikoo käyttää avaruustekniikkaa kartoittaakseen kaikki maailmanperintökohteet Kongon demokraattisessa tasavallassa, niin että tiedot ja kokemukset jaetaan täysin tämän projektin ja BEGo:n välillä.

BEGo on osana ESAn Data User Element -toimintona tapahtuvaa palvelun esittelyprojektia, jossa Alankomaissa toimiva Synoptics-yhtiö on pääsopimuspuoli.