Anders Oskal

"Kokemuksemme tähän mennessä ovat olleet hyvin myönteisiä, ja poronkasvattajat ovat erittäin kiinnostuneita käyttämään lumitilanteesta kertovia tietotuotteita", Oskal toteaa. "Tietojen avulla on päätöksenteko porojen laiduntamisalueista ja mahdollisten vaellusreittien ennustaminen on helpompaa."

Poronkasvattajat joutuvat sopeutumaan myös yhteiskuntainfrastruktuurin jatkujaan laajenemiseen. Esimerkiksi teitä, voimalaitosten tekoaltaita ja lomakeskuksia rakennetaan poronkasvatusalueille. Polar View ja Kansainvälinen poronkasvatuskeskus saattavat aloittaa tulevaisuudessa uuden yhteishankkeen maankäytön monitoroimiseksi.

Polar View -hanketta ja lumikarttoja esiteltiin tällä viikolla Kautokeinossa järjestetyssä poronkasvattajien maailmankokouksessa, ja ne ovat myös osa juuri päättyneen Kansainvälisen polaarivuoden porotalouden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeneesta tutkimushankkeesta (IPY EALÁT-Network Study).

Suomalaista lumitietämystä

SYKE:n tuottama lumipeitekartta

Poronkasvattajien avuksi tehtävien lumikarttojen kehittämisessä ovat olleet mukana Norjan tietokonekeskus ja Pohjoisen tutkimuskeskus, sekä Suomen Ympäristökeskus SYKE.

Suomessa lumikarttoja tuotetaan lähes päivittäin Suomen Ympäristökeskuksessa. SYKE seuraa etenkin näin keväisin lumipeitteen sulamista satelliittikuvien avulla, eli satelliittikuvista määritellään lumen peittämä ala Suomessa sekä lähialueilla, ja arvioidaan laskentamallin avulla lumen sisältämä vesimäärä. Kun pinnanmuodot ja maan korkeus tunnetaan, voidaan sulamisvesien liikkeitä ennustaa valuma-alueilla. Lumen sulamisen seuranta on tärkeää paitsi tulvien vuoksi myös vesivoimatalouden optimoinnin ja vesien säännöstelyn kannalta.

SYKE:n operatiivisessa työssä käyttämät satelliittikuvat ovat amerikkalaisen Terra-satelliitin näkyvän valon alueella toimivan MODIS-mittalaitteen ottamia kuvia, joita vastaanotetaan päivittäin. Koska pilvet haittaavat ja usein jopa estävät maanpinnan näkymisen satelliiteista, on tietoja käytettävissä vain selkeiltä alueilta. Tietoja yhdistämällä eri päiviltä saadaan ennusteita kuitenkin laadittua.

Lisäksi SYKEn ja Teknillisen korkeakoulun Avaruustekniikan laboratorion yhteisyönä on kehitetty järjestelmä, jolla lumipeitettä kartoitetaan myös mikroaaltotutkalla. Mikroaallot tunkeutuvat pilvien läpi, jolloin pitkätkään pilviset kaudet eivät estä lumitiedon saamista. Tällaisia kuvia saadaan mm. ESAn Envisat-satelliitilta ja kanadalaiselta Radarsat 2 -satelliitilta.

SYKEssä on kehitetty lumen peittämän alan laskentaan erityinen heijastusmalli, joka on helposti muunneltavissa esimerkiksi eri satelliitti-instrumenteille tai  käytettäväksi erilaisille laskenta-alueille vaikkapa Suomen ulkopuolella. Heijastusmallia kehitetään jatkuvasti, muun muassa siten, että satelliitin kuvausgeometriasta aiheutuvat virhelähteet voidaan korjata aiempaa paremmin.

Polar View

Lumen syvyys kartalla Euraasian alueella

Polar View on ESAn ja Euroopan komission tukema hanke, jossa on mukana myös Kanadan avaruusvirasto CSA. Se on osa eurooppalaista GMES-ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää erilaisia tapoja havaita ja monitoroida Maan pintaa tutkimus-, ympäristönsuojelu- ja turvallisuuskäyttöön. Ohjelma yhdistää eri satelliiteista saadut tiedot ja kehittää varta vasten uusia satelliitteja, jotta Euroopalla olisi oma ympäristöhavainnointijärjestelmä maailmanlaajuisten ja paikallisten ilmiöiden havaitsemiseen.