Skandinavia ja pala Suomea Envisatin silmin

20 Maaliskuu 2006

"Viikon kuva" ESAn nettisivuilla on kaunis näkymä pohjoisista seuduistamme. Jäätyneet meret ja luminen Maan pinta tekevät maaliskuun 11. päivänä otetusta kuvasta hyvin talvisen.

Euroopan avaruusjärjestön ympäristötutkimussatelliitti Envisatin MERIS-kameran ottamassa kuvassa näkyy hyvin Skandinavian niemimaa sekä suuri osa Suomea. Kuva osoittaa hyvin Golf-virran vaikutuksen Euroopan pohjoisosan ilmastoon, sillä Norjan länsipuoli on jäätöntä merta, vaikka esimerkiksi Kanadassa vastaavat alueet ovat täysin jään peitossa. Itämeressäkin on jonkin verran jäätä, mutta kiinteämmän jään alueet ovat Pohjanlahdella sekä Suomenlahdella rannikon tuntumassa ja etenkin Turun saaristossa. Suomenlahden pohjukka rajautuukin jo kuvan ulkopuolelle.

Satelliitit ovat suuri apu talvimerenkululle, sillä avaruudesta voidaan kartoittaa laajoja alueita kerralla, jolloin laivareittien suunnittelu jäisellä merellä helpottuu. Suomessa Merentutkimuslaitos seuraa jäätilannetta paitsi satelliittikuvien, niin myös laivojen avulla. Tämä talvi ei ole erityisen vaikea jäätilanteeltaan ja jään lähtö on jo alkanut Auringon säteilyn lisääntyessä. Tavallisesti pohjoinen Itämeri avautuu ensimmäisenä huhtikuun alussa. Toukokuun alkuun mennessä jäätä on vain Perämerellä, josta viimeisimmätkin jäät sulavat viimeistään kesäkuun alkupuolella. Keskimäärin jäätalvi kestää pohjoisella Itämerellä alle 20 päivää. Perämeren pohjoisosissa jäätä esiintyy jopa yli puolen vuoden ajan.

Suomen ympäristökeskus käyttää satelliittitietoja hyväkseen myös lumen sulamisen seurantaan yli 5000 valuma-alueelta. Satelliittikuvilta lasketaan jokaiselle valuma-alueelle lumen peittämä pinta-ala.

Oheisen kuvan resoluutio on 1200 metriä ja sen leveys on 1270 kilometriä. MERIS-kameraa (Envisat’s Medium Resolution Imaging Spectrometer) käytetään maapallon pinnan kuvaamiseen näkyvän valon ja infrapunavalon aallonpituuksilla. Laite kykenee määrittämään meren pinnan ja rannikkoalueiden vesien värin hyvin tarkasti, minkä perusteella voidaan päätellä alueiden biologisesta aktiivisuudesta ja käynnissä olevista kemiallisista prosesseista. MERIS havaitsee pilviä ja mittaa ilmakehässä olevan vesihöyryn määrää, minkä lisäksi se voi erotella eri kasvuvaiheissa olevia kasvialueita sekä määritellä niiden klorofyllipitoisuuksia. Lisäksi sen kuvat ovat yleensä hyvin kauniita – mistä oheinen kuva on yksi osoitus.

Envisat on puolestaan suurin Maata kiertävä ympäristötutkimussatelliitti. Se laukaistiin avaruuteen helmikuussa 2002. Suomi osallistui suurella osalla ENVISATin tekemiseen, sillä yksi satelliitin kymmenestä tutkimuslaitteesta on suurelta osin suomalainen: GOMOS mittaa ilmakehän otsonia ja muita kaasuja sekä aerosoleja analysoimalla ilmakehän läpi kulkevan tähden valon muutoksia. Kun tähden valo hajotetaan osiin silloin, kun se ei kulje ilmakehän läpi, ja silloin, kun se kulkee, voidaan määrittää ilmakehän sisältämien aineiden määrä eri korkeuksilla.

GOMOS oli viime vuonna poissa käytöstä usean kuukauden ajan sen sisällä olevaa peiliä liikuttavan moottorin toimintahäiriön vuoksi, mutta se pystyi jatkamaan rajoitetusti havaintojaan viime marraskuussa. GOMOSin havaintoja käsitellään Ilmatieteen laitoksella Suomessa.

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.