Suomalaisopiskelijat pääsevät mukaan luotausrakettilennolle

REXUS sounding rocket
REXUS sounding rocket
14 Huhtikuu 2008

Suomalainen ja suomalais-norjalainen opiskelijaryhmä on valittu mukaan ESAn luotausraketeilla tehtävään tutkimusohjelmaan. Euroopan avaruustekniikkakeskuksessa ESTECissä pidettiin maaliskuun alussa kokoontuminen, missä esitellyistä ehdotuksista kahdeksan on valittu mukaan tuleviin luotausraketti- ja ilmapallokampanjoihin. Kahdeksan valitun hankkeen lisäksi aiemmin lennoilla toteutettavaksi on valittu kuusi saksalaista koejärjestelyä Saksan avaruustutkimuskeskus DLR:n toimesta.

Euroopan avaruusjärjestön koulutustoimisto julkisti marraskuussa 2007 opiskelijoille suunnatun hankkeen, missä ESAan kuuluvien ja ESAn kanssa yhteistyössä olevien maiden opiskelijoita pyydettiin tekemään ehdotuksia tutkimuksiksi, jotka voitaisiin toteuttaa luotausraketeilla tai ilmapalloilla tehtävien tutkimuslentojen yhteydessä. ESA suorittaa muutamia kertoja vuodessa REXUS-nimisiä rakettilentoja ja BEXUS-nimisiä ilmapallolentoja, joilla tutkitaan normaalisti mikropainovoimaan liittyviä asioita sekä testataan avaruuteen myöhemmin lähetettäviä laitteita. Luotausraketit nousevat jopa useiden satojen kilometrien korkeuteen avaruuteen ja käytettävät ilmapallot viettävät viikkoja stratosfäärissä, ilmakehän yläosissa.

Maaliskuun 5.-6. päivinä pidetty REXUS-BEXUS -työpaja kokosi yhteen opiskelijaryhmien ehdotuksista valitut finalistit, joiden joukossa oli myös suomalaisia: Tampereen yliopiston avaruuskerhon Castorin opiskelijoiden Itikka sekä Oulun yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Bergenin yliopiston yhteisprojekti NISSE. Lennoille tulevat projektit valittiin maaliskuun 7. päivänä.

"Opiskelijat olivat kaikki hyvin innostuneita ja heidän ehdotuksensa kokeiksi olivat paitsi kiinnostavia, niin myös hyvin erilaisia", kertoo ESAn koulutustoimistossa työskentelevä Helen Page.

REXUS-luotausrakettilennolla tehtäväksi valittiin seuraavat kokeet:

Norwegian Ionospheric Sounding rocket Seeding Experiment (NISSE) - Bergenin yliopisto, Norja, Oulun yliopisto ja Ilmatieteen laitos, Suomi.
Kokeessa ionosfääriin vapautetaan vettä, joka muodostaa maasta näkyvän jääkidepilven. Pilvessä olevat vesimolekyylit ionisoituvat Auringon säteilyn vuoksi ja liikkuvat Maan magneettikentän mukaan. Pilven liikkeitä ja muotoa tarkkaillaan EISCAT-tutkaverkoston avulla.

Itikka - Tampereen teknillisen yliopiston avaruustekninen seura Castor, Suomi.
Inertiaalimittauslaitteiston kokeilu. Lennolla testataan raketin asentoa mittaavan laitteiston toimintaa suuressa kiihtyvyydessä, pyörimisliikkeessä ja tärinässä. Testin tarkoituksena on myös löytää syitä asennonmittaukseen tuleviin odottamattomiin virheisiin.

Vibration effects on biphasic fluids (VIB-BIP) - Katalonian polytekninen yliopisto, Espanja.
Kaasukuplia sisältävän nesteen käyttäytymisen tutkiminen mikropainovoimassa, kun siihen kohdistetaan värinää.

BEXUS-pallolennoille valitut kokeet ovat:

TimePix@Space - Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi, Prahan Charles-yliopisto ja.
Tsekin teknillinen yliopisto, Tsekin tasavalta Stratosfäärissä olevien alkeishiukkasten havaitseminen Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä kehitetyn kuvantavan hiukkasilmaisimen avulla.

Stratospheric Census - Kansainvälinen opiskelijaryhmä Luulajan teknillisen yliopiston ‘Erasmus Mundus’ -avaruuskurssilta, Ruotsi.
Pölyhiukkasten kerääminen uudenlaisella, innovatiivisella nanosuodattimella voimakkaan ilmapumpun avulla. Hiukkaset tuodaan lennolta alas tarkempia tutkimuksia varten.

Stratosphere and Magnetic Field Polar Explorer (AURORA-SMF Polar Explorer) - La Sapienza -yliopisto, Rooma, Italia
Revontulten tutkimus stratosfäärin ominaisuuksien kartoittamisen avulla.

Low Cost Inertial Navigation System (Low.Co.I.N.S.) - La Sapienza -yliopisto, Rooma, Italia.
Edullisten sensorien ja komponenttien avulla toteutetun inertiaalimittauslaitteiston testaaminen.

Icarus - Varsovan teknillinen yliopisto, Puola
Siivettömän, rungon muodon avulla nostovoimaa aikaansaavan lennokin testaaminen; liitokone pudotetaan vapaaseen lentoon ja lennetään kauko-ohjauksen avulla laskeutumispaikalle.

BEXUS balloon and gondola

Kolme rakettilennolle valittua ESAn sponsoroimaa ryhmää saavat laitteistonsa matkaan maaliskuussa 2009 Kiirunasta, Ruotsin Lapista laukaistaviin REXUS 5- ja REXUS 6 -lentoihin. Viisi ilmapallolennoille valittua ryhmää pääsevät lennättämään laitteitaan syyskuussa 2008 BEXUS 6- ja BEXUS 7 -lennoilla, jotka lähetetään matkaan myös Kiirunasta.

Jokainen lennoista kuljettaa mukanaan vain opiskelijoiden tekemiä koelaitteita. Puolet hyötykuormasta on varattu saksalaisille opiskelijoille ja ne valittiin Saksan avaruushallinnon DLR:n oman karsintamenettelyn avulla. Toinen puolikas hyötykuormasta on avoinna muista ESA-valtioista ja ESAn kanssa yhteistyössä olevista maista oleville opiskelijoille. Lennot organisoi Ruotsin kansallinen avaruushallinto yhteistyössä ESAn kanssa.

Koejärjestelyjen alustava suunnittelukatselmus pidetään huhtikuun 21.-25. päivinä Kiirunassa, Esrangen avaruuskeskuksessa järjestettävän koulutusviikon aikana. Opiskelijaryhmät alkavat sen jälkeen rakentaa laitteistojaan, ja BEXUS-kokeiden tulee olla valmiina lentoon kesän päätteeksi ja REXUS-kokeiden vuoden 2008 loppuun mennessä. Opiskelijaryhmät vastaavat itse yhdessä yliopistojensa ja mahdollisten sponsoriensa kanssa laitteiden suunnittelun, rakentamisen ja Kiirunaan kuljettamisen kustannuksista. ESA kustantaa puolestaan jokaisesta valitusta ryhmästä neljän hengen matkat Kiirunaan, majoituksen siellä ja muut suorat kustannukset koulutusviikon sekä lennon ajaksi.

Stratosfääripallojen ja luotausrakettien lentojen tekemisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan puolestaan Saksan avaruushallinnon DLR:n ja Ruotsin kansallisen avaruushallinnon kesken. Esrangen avaruuskeskuksen henkilökunta avustaa opiskelijaryhmiä koelaitteiden asentamisen ja testaamisena aikana, sekä huolehtii lentojen hallinnoimisesta ja toteuttamisesta.

Seuraava mahdollisuus ehdottaa koelaitteita ilmapalloilla ja luotausraketeilla tehtäväksi avautuu syyskuussa 2008, jolloin ESAn koulutustoimisto julkistaa uuden kilpailun. Tässä valitut kokeet pääsevät lentoon vuosina 2009 ja 2010.

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.