Avaruusstrategia vie Suomea avaruuteen.

Maanantaina iltapäivällä julkistettu Suomen uusi avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2005-2007 painottaa avaruustoiminnan yhteiskunnalle tuomia hyötyjä, avaruustutkimuksen tuomaa uutta tietoa sekä avaruusteollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kasvua. Samalla strategia rajaa esimerkiksi Aurora-ohjelman edelleen Suomen avaruustoiminnan ulkopuolelle.

Suomalaista avaruuspolitiikkaa ohjaa Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimiva Avaruusasiain neuvottelukunta, johon kuuluu alan asiantuntijoita ja vaikuttajia Tekesistä, ministeriöistä, Suomen Akatemiasta, tutkimuslaitoksista sekä teollisuudesta. Neuvottelukunta on laatinut kansallisen avaruusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansallisen strategian neljä kertaa aikaisemmin; niiden luotsaamana Suomen avaruustoiminta on kasvanut ja laajentunut. Samalla painopiste on siirtynyt tutkimuksesta ja tieteestä tekniikkaan ja avaruustoiminnan sovelluksiin.

Nyt julkistettu viides strategia jatkaa tätä kehitystä. "Tiedon täytyy tuottaa hyötyä ja sen pitää saada aikaan taloudellista kasvua", tiivisti Tekesin avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto strategian julkistustilaisuudessa. Strategian mukaan suomalaisen avaruustoiminnan lähtökohtana on kehittää niitä avaruustieteen ja teknologian aloja, joiden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suurimmat.

Avaruusteknologian sovellukset ovat kiinteä osa suomalaisten elämää. Sääennusteet, satelliittitelevisio ja liikenteen satelliittipaikannus ovat vain eräitä avaruustoiminnan arkipäiväisistä sovelluksista. Suomalaisittain tärkeä esimerkki näkymättömästä avaruustekniikan hyötykäytöstä on jäätilanteen seuranta talvikautena, sillä satelliittitietojen avulla laivat pystyvät säästämään suuria summia, mikä heijastuu suoraan vietiteollisuuden kannattavuuteen. "Kun kalifornialainen huipputekniikan yritys katsoo ulos ikkunasta, ovat edessä maailman suurimmat markkinat, kun taas täällä huipputekniikkafirman ikkuoiden takana saattaa olla metrikaupalla jäätä ja lunta", vertaa Panula-Ontto tilannetta. Avaruustekniikan avulla eroa voidaan harsia umpeen.

"Avaruusalan aiemmat strategiset valinnat ovat olleet onnistuneita. Tavoitteena on edelleen tukea avaruusteollisuuden liiketoiminnan kasvua ja lisätä avaruustekniikan, satelliittipaikannuksen ja kaukokartoituksen sovellusten hyödyntämistä", sanoi avaruusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, osastopäällikkö Timo Kekkonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Strategian mukaan Suomessa aloitetaan teknologiaohjelma avaruustekniikan sovellusten kehittämiseksi sekä tutkimusohjelma avaruustiedettä tukemaan. Eri ministeriöt, Tekes ja Suomen Akatemia rahoittavat avaruustoimintaa vuosittain noin 48 miljoonalla eurolla, ja summan toivotaan kasvavan vuoteen 2007 mennessä 55 miljoonaan euroon - siis noin kymmeneen euroon vuodessa Suomen kansalaista kohden.

Suomi avaruudesta ENVISAT-satelliitin Meris-mittalaitteen näkemänä. Kaukokartoitustiedon laajempi hyödyntäminen on olennainen osa uutta avaruusstrategiaa.

Suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset ottavat aktiivisesti osaa Euroopan avaruusjärjestön ESAn ohjelmiin. Tulevalla strategiakaudella suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön yhdessä rahoittamiin avaruushankkeisiin. Suomi kannattaa uutta eurooppalaista avaruusohjelmaa, erityisesti siihen kuuluvat satelliittipaikannusohjelma Galileo ja GMES-kaukokartoitusohjelma (Global Monitoring for Environment and Security) ovat tärkeitä. Galileon ensimmäinen testisatelliitti laukaistaan taivaalle tämän vuoden lopulla.

ESAn ohjelmat muodostavat Suomen avaruustoiminnan rungon. Niissä Suomi keskittyy teknologiaohjelmiin ja sovellusohjelmiin. Tieteellisten lentojen vaikutus tulee sen sijaan vähemenään, ja monet avaruustoiminnan näkyvimmistä kansainvälisistä ohjelmista ovat edelleen Suomen strategian mielestä vähemmän tärkeitä. Esimerkiksi miehitetyt avaruuslennot ja Ariane-kantorakettien valmistus on arvioitu Suomen kannalta vaikutuksiltaan suppeammiksi ja riskialttiimmiksi kuin muut ESAn ohjelmat, joten Suomi ei ole menossa niihin mukaan.

Strategia määrittelee myös Suomen linjan ESAn Aurora-ohjelmaan. Sen mukaisesti Aurora-planeettatutkimusohjelmaa arvioidaan tulevaisuudessa strategian ja eurooppalaisen avaruuspolitiikan pohjalta tarkemmin. "Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemme päättäneet jättäytyä pois Aurorasta toistaiseksi", täsmentää Panula-Ontto. Tämä puolestaan pudottaa Suomen pois ExoMars-lennon suunnittelusta, vaikka siihen on ollut tarjolla monia keskeisiä suomalaisittain vahvoja osia, esimerkiksi Marsin pinnan poraamisessa suomalaisosaaminen on maailman huippua.