Suomi juhlii kymmenvuotista jäsenyyttään ESAssa tänään

Helsinki, Finland - ASAR, 1 July 2003
21 Huhtikuu 2005

Euroopan avaruusjärjestön johtaja Jean-Jaçques Dordain saapuu tänään torstaina Suomeen onnittelemaan Suomea, joka on ollut 10 vuotta jäsenenä Euroopan avaruusjärjestössä. Suomi liittyi mukaan eurooppalaiseen avaruushankkeeseen pitkän liitännäisjäsenyyden päätteeksi vuonna 1995.

Suomen avaruushistoria alkaa vuonna 1963, jolloin Helsingin yliopiston professori Gustaf Järnefelt julkaisi kolmiosaisen tutkimuksensa satelliittien näköhavainnoista Suomen taivaalla. Avaruusaika oli juuri alkanut, mutta suurvaltojen ohella juuri muilla ei vielä ollut mahdollisuuksia tehdä ja lähettää laitteita avaruuteen.

Vuosikymmentä myöhemmin avaruus oli tullut jo arkipäiväisemmäksi. Silloin muutamat Euroopan maat olivat jo mukana avaruustoiminnassa, mutta suurempia suunnitelmia varten tarvittiin yhteistyötä: 1960-luvun lopulta eurooppalaiskantorakettia oli kehitetty ELDO-nimisessä yhteistyöjärjestössä ja avaruustutkimukseen liittyviä hankkeita toteutettu ESRO-järjestössä. Nämä yhdistettiin vuonna 1975 Euroopan avaruusjärjestöksi.

Suomalaisen avaruuslaitteen tekeminen tuli esiin ensimmäisen kerran samana vuonna 1975, jolloin amerikkalaiset ehdottivat Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osastolle yhteistyötä Maan magneettikenttää mittaavan IMS-projektin tiimoilta. Ehdotukseen ei vastattu, ja samoin Neuvostoliiton vuonna 1979 esittämä pyyntö laitteiden rakentamisesta heidän satelliitteihinsa kuivui kokoon; tutkijat olisivat olleet innostuneita, mutta poliitikot suhtautuivat kielteisesti avaruustoimintaan.

Ensimmäinen konkreettinen ehdotus Suomen liittymiseksi ESAan tehtiin syyskuussa 1976, jolloin Suomen Pariisin suurlähetystö lähetti ulkoministeriölle muistion aiheesta "Suomen mahdollinen osallistuminen ESA:n toimintaan". Monimuotoinen taloudellis-poliittinen paini päättyi vuonna 1984, jolloin hallituksen ulkoasiainvaliokunta päätti hakea liitännäisjäsenyyttä ESAssa.

SOHO/EIT temperature map recorded by EIT on 21 June 2001
A temperature map of the Sun's corona as recorded by the EIT instrument on SOHO

Vuonna 1987 alkanut liitännäisjäsenyys avasi Suomelle ovet SOHO- ja Cluster-satelliittihankkaisiin, jotka olivat juuri muotoutumassa ja sopivat erinomaisesti Suomessa harjoitettuun geomagneettiseen tutkimukseen. SOHOn tehtiin ERNE- ja SWAN-nimiset mittalaitteet ja Clusteriin sähkökenttämittarit.

Vastapuolisuuden nimissä Suomen ensimmäinen konkreettinen avaruushanke oli Neuvostoliiton Marsiin lentävään Phobos-luotaimeen rakennettu avaruudessa olevia ioneja ja elektroneja havaitseva Aspera. Sen tekeminen aloitettiin vuonna 1985. Idän ja lännen tasapainottelun lisäksi avaruustutkijoilla oli runsaasti Ruotsiin, joka oli huomattavasti Suomea edellä avaruutekniikan tekemisessä.

Lopullinen jäsenyys ESAssa lykkääntyi 1990-luvun alun laman vuoksi muutamalla vuodella, kunnes täysjäsenyydestä sovittiin virallisesti 22. maaliskuuta 1994. Silloin Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Matti Vuoria ja ESAn pääjohtaja Jean-Marie Luton allekirjoittivat jäsenyyssopimuksen, jonka mukaan Suomesta tuli ESAn 14. jäsenmaa vuoden 1995 alusta.

ESAan liittymisen jälkeen suomalainen avaruustoiminta suuntautui voimakkaasti Eurooppaan ja oli osaltaan tasamassa tietä Suomen EU-jäsenyyteen. Kymmenen ESA-jäsenyysvuoden aikana suomalainen avaruustekniikan osaaminen on mennyt eteenpäin hurjasti, ja maa on muuttunut avaruuden kehitysmaasta muutamilla aloilla edelläkävijäksi.

Tutkimusta ja arkista hyötyä

MSG Artist view
MSG artist's view

Kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat olleet mukana suunnittelemassa ja valmistamassa 20 eurooppalaista satelliittia. Näistä viisi on edelleen työn alla. ESA-jäsenyyden kuluessa suomalaiseen avaruustoimintaan on tullut mukaan noin 30 yritystä. Jäsenyys on avannut yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ovia kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Erityisen tunnettu Suomi on nykyisin tieteellisistä havaintolaitteistaan, ympäristösovelluksista, kevyistä hiilikuiturakenteista, avaruusalusten elektroniikasta ja ohjelmistoista, röntgen- ja mikroaaltotekniikasta sekä Mars-osaamisestaan.

Tieteellisten löytöjen lisäksi osallistuminen avaruustoimintaan on tuottanut yhteiskunnallista hyötyä, minkä lisäksi moni alun perin avaruustoimintaa varten kehitetty teknologia on löytänyt tiensä arkipäivän käyttöön.

Suomi osallistuu nykyisin aktiivisesti suureen osaan ESAn toiminnoista - lähes kaikkeen kantoraketteja, miehitettyjä avaruuslentoja sekä tulevaisuuden tutkimuslentoja käsittävää Aurora-ohjelmaa lukuunottamatta.

Lisätiedot:
avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto, Tekes
puh. 050 5577 853 tai 010 521 5853

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.