Suomi mukaan ESAn avaruuden tilannetietoisuusohjelmaan

ESA on saanut virallisen vahvistuksen Suomen ja Luxemburgin kansallisilta delegaatioilta siitä, että maat tulevat mukaan avaruusympäristön tilanteesta mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa tarjoavan Space Situational Awareness –ohjelman valmistelevaan vaiheeseen (SSA-PP).

Maiden osallistuminen hyväksyttiin yksimielisesti hankkeen viidennessä ohjelmakokouksessa toukokuun 28. päivänä.

Suomen ja Luxemburgin tuleminen mukaan vahvistaa olennaisesti SSA-PP –hanketta, sillä se antaa virallisen mahdollisuuden liittää näiden maiden kansallisia avaruuden tilannetietoisuuteen liittyviä voimavaroja ja valmiuksia osaksi koko laajaa SSA-systeemiä.

Silmät auki ympäröivään avaruuteen

SSA, avaruuden tilannetietoisuus, tarkoittaa sitä, että avaruudessa olevia, Maata, Maassa olevia järjestelmiä tai Maan kiertoradalla olevia satelliitteja mahdollisesti uhkaavia luonnonilmiöitä ja luonnollisia sekä ihmisen tekemiä kappaleita seurataan mahdollisimman tarkasti ja niiden käyttäytymistä sekä mahdollista uhkaavuutta pyritään selvittämään ennalta. Olisimme siis nykyistä paremmin tietoisia tilanteesta ympärillämme avaruudessa.

Hanke jakautuu selvästi kolmeen osaan eri uhkatyyppien mukaisesti:

 

• Maan kiertoradalla olevat kappaleet
  (Space Surveillance and Tracking, SST)

  Tällaisia kappaleita ovat esimerkiksi toiminnassa olevat tai passiiviset satelliitit, kantorakettien hylätyt vaiheet ja avaruusromu. Niiden mahdollisimman tarkka tunteminen ja seuranta auttavat ennakoimaan törmäyksiä..

   

• Avaruussää (Space Weather, SWE)

  Auringon tilan, aurinkotuulen ja Maan magnetosfäärin, ionosfäärin ja termosfäärin tarkkaileminen auttavat ennakoimaan avaruusmyrskyjä, jotka saattavat vaurioittaa avaruudessa olevia satelliitteja ja aluksia, vaarantaa avaruudessa olevien ihmisten terveyttä, sekä vaikuttaa hyvinkin haitallisesti Maassa oleviin systeemeihin sekä infrastruktuuriin (kuten kaasu- ja sähköverkkoihin).

   

• Maan lähelle tulevat aurinkokunnan pienkappaleet
  (Near-Earth Objects, NEOs)

  Aurinkokunnassa on runsaasti pienkappaleita, joiden radat leikkaavat Maan rataa tai jotka kulkevat vaarallisen läheltä planeettaamme. Satojen metrien kokoinen kappale saisi törmätessään aikaan suurta tuhoa. Näiden potentiaalisesti uhkaavien kappaleiden havaitseminen on tärkeää, jotta voisimme kehittää ennalta tapoja törmäyksen estämiseksi tai vaikutusten minimoimiseksi.

Avaruuden tilannetietoisuus -hanke koostuu kaikille osallistuville jäsenmaille yhteisestä osasta, jonka tehtävänä on määritellä SSAn yleisarkkitehtuuri, hallinta, tietojen hankkimis- ja jakamispolitiikka sekä turvallisuus. Tähän liittyy myös avaruuden tarkkailu sekä seuranta.

Avaruussäähän liittyvä toiminta sekä tutkalaitteiston kehittäminen ovat sen sijaan valinnaisia. Suomi, jolla on pitkät perinteet avaruussään tutkimuksessa ja paljon kokemusta lähiavaruuden sähkömagneettisten ilmiöiden mittaamisessa, on ilmaissut halunsa tulla mukaan hankkeen avaruussääosaan; suomalainen Juha-Pekka Luntama toimii jo nyt avaruussääosan vetäjänä.

Laaja kirjo erilaisia käyttäjiä

Avaruustilannetietoisuuspalvelut hyödyntävät tulevaisuudessa suurta määrää erilaisia käyttäjiä, jotka ovat niin julkisia kuin kaupallisiakin. Tällaisia ovat esimerkiksi:

 

• hallitukset ja niiden alaisuudessa toimivat pelastus- ja turvallisuusviranomaiset
• avaruushallinnot
• kaupalliset-, akateemiset- ja viranomaissatelliittioperaattorit
• tutkimuslaitokset ja yliopistot
• avaruusalalla toimivat yhtiöt
• satelliittioperaattorit
• energiateollisuus
• sähkö- ja kaasuverkkojen ylläpitäjät
• tietoliikenneyhtiöt
• tutkaoperaattorit
• sääpalveluja tuottavat tahot
• lento- ja meriliikenne.

Myös YK ja muut kansainväliset järjestöt hyötyvät eurooppalaisesta avaruuden tilannetietopalvelusta.

Osallistuvat jäsenmaat

Ennen Suomea ja Luxemburgia mukaan SSA-ohjelmaan ovat liittyneet ESAn jäsenmaista Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Norja, Portugal, Espanja, Sveitsi ja Iso Britannia.

Nyt käynnissä oleva ohjelman valmisteleva vaihe hyväksyttiin toteutettavaksi ESAn ministerikokouksessa marraskuussa 2008. Se alkoi vuonna 2009 ja jatkuu budjettivuoteen 2011/12. Sen perusteella tehdään ehdotus lopullisesta ohjelmasta ESAn jäsenmaiden hyväksyttäväksi seuraavassa ESAn ministerikokouksessa, missä päätetään vuosina 2012-19 toteutettavista hankkeista.

Euroopan avaruusjärjestö perustettiin vuonna 1975 ja se on osoittautunut historiansa aikana tehokkaaksi tavaksi yhdistää ja koordinoida jäsenmaiden voimavaroja, pyrkimyksiä ja taloudellisia panostuksia avaruustoimintaan, joka hyödyttää jäsenmaita, niiden kansalaisia, teollisuutta, avaruusalan toimijoita, tutkijoita ja tutkimuskeskuksia. Tämä on mahdollistanut sen, että Eurooppa voi olla avainasemassa maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.

Toim. huom.

Tässä artikkelissa olevat kuvat näyttävät olemassa olevia avaruuden kappaleiden ja siellä olevien kohteiden tarkkailuun käytettäviä laitteistoja, joita voidaan hyödyntää mahdollisesti myös ESAn SSA-systeemissä. Lisätietoja systeemistä on hankkeen omalla sivustolla osoitteessa: http://www.esa.int/ssa