Tutkaile Maata lähes reaaliajassa

MIRAVI (MERIS Images RApid VIsualization) seuraa Envisatia ympäri maapalloa ja luo kuvia lähes reaaliajassa optisen MERIS-instrumentin keräämistä raakatiedoista. Kuvat ovat internetissä ihmisten nähtävissä noin kahdessa tunnissa tiedon keräämisestä. MIRAVI on ilmainen palvelu, johon ei tarvitse rekisteröityä.

"ESA suunnitteli MIRAVIn siten, että käyttäjät voivat katsella uusia kuvia maapallosta päivittäin. Luonnollisesti tiedot ovat olleet jo aikaisemmin tutkijoiden käytössä, mutta ajattelimme kuvien olevan mielenkiintoista katseltavaa kaikille. Näiden lähes reaaliaikaisten kuvien avulla ihmiset pääsevät näkemään kuinka uskomattoman kaunis planeettamme on ja samalla he saavat lisätietoa ympäristöasioista", selittää ESAn kaukokartoitusohjelman johtaja Volker Liebig.

Palvelua voi käyttää MIRAVI-sivustolla - http://www.esa.int/miravi - jolla tuoreimpia kuvia pääsee katselemaan napsauttamalla näytön vasemmassa reunassa olevia pikkukuvia. Tiettyä sijaintia voi tarkastella valitsemalla alueen maailmankartalta tai määrittämällä sijainnin koordinaatit. MIRAVI sisältää myös vuoden 2006 toukokuusta lähtien otettuja arkistokuvia, joita voi etsiä päivämäärän perusteella.

Palvelun tarjoamat kiehtovat kuvat antavat käyttäjille mahdollisuuden nähdä miltä Maa näyttää satelliitin näkökulmasta, mutta tieteelliseen käyttöön kuvat eivät kuitenkaan sovellu. Tutkijat käyttävät MERIS-instrumentin dataa, joka on luotu 15 spektrikaistaa ja kehittyneitä algoritmeja hyödyntäen. MIRAVI-palvelun kuvissa on käytetty vain muutamaa spektrikaistaa ja kuvat on käsitelty näyttämään samalta kuin paljaalla silmällä katsottuna.

ESAn Envisat-hankkeen johtaja Henri Laur kertoo: "Envisat on ollut eurooppalaisille valtava menestys. Siltä on saatu merkittävä määrä tietoa Maasta ja mm. ilmastonmuutoksiin vaikuttavista tekijöistä. Vuonna 2002 avaruuteen laukaistu Envisat havaitsee kymmenen kehittyneen instrumenttinsa avulla jatkuvasti maapallon maa-alueita, ilmakehää, valtameriä ja jäätiköitä."

Envisat kiertää Maata 800 kilometrin korkeudessa polaarisella kiertoradalla, jolta MERIS-instrumentti pystyy saamaan globaalin kuvan planeetastamme kolmen vuorokauden kuluessa; satelliitti siis kiertää radallaan saman pisteen päältä joka kolmas vuorokausi. MERIS mittaa Maan heijastamaa Auringon säteilyä, joten se ei pysty tekemään havaintoja pimeässä. Aurinko on talvella matalalla maapallon pohjoisilla alueilla, joten tällä hetkellä instrumentti ei pysty kuvaamaan Skandinaviaa. Arkistokuvia näistä alueista on kuitenkin saatavilla. Tilanne muuttuu maaliskuusta lähtien, jolloin planeetan pohjoisia alueita kuvataan päivittäin. Eteläiset napa-alueet puolestaan näkyvät palvelussa taukoamatta vielä kahden kuukauden ajan.