Tutkimussatelliitti Odin jatkaa vuoteen 2007
Ruotsin avaruushallinto on päättänyt jatkaa tutkimussatelliitti Odinin lentoa ainakin vuoden 2007 huhtikuuhun. Päätös lisärahoituksesta tehtiin viime viikolla yhdessä Suomen, Ranskan ja Kanadan kanssa. Suomen osuus satelliitista on seitsemän prosenttia.
Helmikuussa 2001 laukaistun, suomalaisittain hyvin kiinnostavan satelliitin toiminta-ajaksi suunniteltiin vain kaksi vuotta, joten Odinilla on meneillään jo viides "ylimääräinen" havaintovuosi. Odin tekee havaintoja kahdella mittalaitteella kahdesta hyvin erilaisesta, mutta samaa aallonpituusaluetta käyttävästä havaintokohteesta: maailmankaikkeuden kaukaisista kaasupilvistä ja Maan ilmakehästä.
Odinin tärkein mittalaite on ns. radiometri, joka on käytännössä erittäin tarkka radiovastaanotin. 1,1 metriä halkaisijaltaan olevan paraabeliantennin avulla radiometri pystyy mittaamaan avaruudesta tai ilmakehästä tulevaa alimillimetrialueen radiosäteilyä tarkasti määrätystä pisteestä, minkä ansiosta sen mittauksista voidaan koostaa kuvia. Radiometrissä on kaikkiaan viisi eri taajuuksilla toimivaa vastaanotinta, joiden aallonpituusalueet on valittu siten, että kaasupilvissä sekä Maan ilmakehässä oleva vesihöyry, molekylaarinen happi, hiilimonoksidi ja hiili tulevat hyvin esiin havainnoissa.
Suomalainen Elektrobit-yhtiöihin kuuluva Ylinen Electronics Oy oli vastuussa 119 GHz:n taajuudella toimivan pääasiassa happea havaitsevan vastaanottimen suunnittelusta ja rakentamisesta. Lisäksi suuren pääantennin valmistusvirhe löydettiin ennen laukaisua Teknillisen korkeakoulun radiolaboratorion hologrammimenetelmällä, minkä ansiosta vika löydettiin ennen laukaisua avaruuteen. Satelliitin tähtitieteellisiä havaintoja hyödyntävät Suomessa Helsingin yliopiston Observatorio sekä TKK:n Metsähovin radiotutkimusasema.
Radiohavaintoja täydentää optinen spektrografi, joka kuvaa ilmakehässä olevia aerosoleja ja molekyylejä ultravioletti- ja infrapunavalon alueilla. Ilmakehämittauksia käytetään Suomessa hyväksi Ilmatieteen laitoksella. Vaikka teknisesti ja tutkimuksen kannalta Odinin toiminnan jatkuminen on ollut hyvä asia, on rahoitusta jouduttu hakemaan lennon jatkuessa koko ajan lisää. Viimeisen toimintavuoden rahoituksen järjestäminen oli erityisen hankalaa, koska uudet satelliittiohjelmat ovat jo tulossa. Odinin lento voi jatkua pitkälti sen ansiosta, että Ruotsin avaruushallinto on onnistunut leikkaamaan olennaisesti satelliitin lennonjohtokustannuksia; viimeisen vuoden aikana Odinin hallinta ja käyttö maksaa puolet aikaisemman vuoden hintatasosta. Satelliittia hallitaan Kiirunan avaruuskeskuksesta, Ruotsin Lapista.
Maaliskuun 2007 jälkeen Odinin toimintaa tuskin jatketaan enää, koska suuri osa Ruotsin omista avaruuspanostuksista käytetään uutta tekniikkaa testaavaan satelliittiohjelmaan, Prismaan. Se pitää sisällään kahden satelliitin suunnittelemisen, rakentamisen ja laukaisemisen vuonna 2008. Tavoitteena on tutkia satelliittimuodostelman lentoa ja hallintaa avaruudessa. Suomi ei osallistu tähän satelliittiohjelmaan.
Vaikka Odin ei ole Euroopan avaruusjärjestön satelliittihanke, käytetään sitä varten kehitettyä tekniikkaa hyväksi myös ESAn satelliiteissa. Esimerkiksi Ylinen rakentaa Planck-tutkimussatelliittiin Odinissa käytetyn kaltaisia radiovastaanottimia.
Lisätietoja (ruotsiksi ja englanniksi):
Pääjohtaja Per Tegnér, Ruotsin avaruushallinto (Rymdstyrelsen)
Puh. +46 8 627 64 86
Matkapuhelin: +46 70 340 47 96
Sähköposti: tegner@snsb.se
