Uusi Mars-porauslaiteprojekti TKK:lle

Miro rover
Suomessa on kehitetty näppärä Marsiin soveltuva porauslaitteisto, joka saattaa päätyä lopulta tulevaan ESAn Mars-kulkijaan.
30 Marraskuu 2005

Teknillisen korkeakoulun Automaatiotekniikan laboratorio on solminut sopimuksen italialaisen avaruusalan yrityksen Galileo Avionican kanssa iskuporausmekanismin prototyypin kehittämiseksi. Mekanismia käytetään näytteenkeräysporassa, jota kaavaillaan lähetettäväksi Marsiin ensi vuosikymmenellä.

Euroopan avaruusjärjestö avasi keväällä 2005 tarjouskilpailun uudenlaisen iskuporausmekanismin kehittämiseksi. Mekanismi on tarkoitettu liitettäväksi poralaitteeseen, jolla voitaisiin tunkeutua mm. Marsin maaperään näytteiden keräämistä varten. Laitteeseen liittyvät määrittelyt ja vaatimukset pohjautuvat Euroopan avaruusjärjestö ESAn Marsiin lähetettäväksi kaavaileman poran ominaisuuksiin.

TKK:n automaatiotekniikan laboratorio teki yhteistyössä italialaisen Galileo Avionican kanssa ESAlle tarjouksen, joka johti porauslaitteen tilaukseen yhteenliittymältä. Galileo Avionica on suuri italialainen ilmailu-, puolustus- ja avaruusalan yritys, johon yhtenä osana kuuluu myös avaruustekniikan ja elektro-optiikan liiketoimintayksikkö, joka on kehittänyt Euroopan ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan avaruuteen lähetetyn porauslaitteen. SD2-niminen pora on parhaillaan matkalla Rosetta-luotaimen kuljettaman Philae-laskeutujan kyydissä kohti komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa.

Suomessa pitkät perinteet

Suomalaiset asiantuntijat ovat olleet mukana kehittämässä ESAn avaruusporia jo lähes 10 vuoden ajan. VTT:n avaruustekniikan laboratorio osallistui vuonna 1996 nyt Galileo Avionicaaan kuuluvan italialaisen Tecnospazio S.p.A:n alihankkijana SSA/DT:n (Small Sample Acquisition/Distribution Tool) kehittämiseen ESAlle. Tämän jälkeen VTT Automaatio, TKK:n Automaatiotekniikan laboratorio sekä Space Systems Finland ovat osallistuneet kolmeen erilliseen ESAn poralaiteprojektiin.

Edellä mainitut projektit ovat pioneerityötä maailmanlaajuisesti, mikä vuonna 2005 johti alallaan ensimmäiseen suomalaiseen tekniikan tohtorin väitöskirjaan, joka keskittyi poraamiseen Marsin pinnalla ja siihen liittyvien porauslaitteistojen kehittämiseen.

Porahanke toteutetaan ESAn teknologiakehitysohjelman puitteissa, mutta käytännössä ESAn Mars-tutkimusta toteutetaan tällä hetkellä ESAn Aurora-ohjelmassa ja ESA:n tiedeohjelmassa. Planeettakunnan eri kohteiden tutkimiseen vaadittavaa tekniikkaa kehittävä Aurora-ohjelma tähtää pitkällä tähtäimellä myös ihmisen lähettämiseen Marsiin; arvioiden mukaan miehitetty lento Marsiin voisi toteutua vuonna 2035. Sitä ennen toteutetaan paljon erilaista valmistelevaa tutkimusta, kuten juuri robottilaitteita, jotka lähetetään edeltä käsin tutkimaan Marsin olosuhteita. Suomi ei tällä hetkellä osallistu Aurora-ohjelmaan.

Ensimmäisen kerran poralaitteistoa tultaneen käyttämään Aurora- ohjelmaan kuuluvassa ExoMars-kulkijassa, joka on aikomus lähettää Marsin pinnalle vuonna 2011. Sen jälkeen suunnitelmissa on mm. robottiluotaimin toteutettava näytteenhakulento Marsista, jolloin poraa voidaan käyttää näytteen saamiseen.

Lisätietoja:

Tomi Ylikorpi, tutkija, Teknillinen korkeakoulu, Automaatiotekniikan laboratorio
puh. (09) 451 5622, tomi.ylikorpi@tkk.fi

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.