Uusia tutkimuslaitteita valittiin Marsiin lähetettäväksi

ExoMars 'Hivenkaasuluotain' sekä sen eurooppalainen laskeutuja
2 Elokuu 2010

ESA ja Nasa ovat valinneet tiedeinstrumentit ensimmäiseen yhteiseen Mars-missioonsa. Vuonna 2016 laukaistavaksi suunniteltu luotain tutkii Marsin ilmakehän kemiallista koostumusta ja erityisesti elämästä mahdollisesti kertovan metaanin esiintymistä.

Nasa ja ESA ovat aloittaneet yhteisen tutkimusohjelman Marsin tutkimuseksi. 'ExoMars Trace Gas Orbiter' (suomeksi Hivenkaasuluotain) on ensimmäinen suunniteltujen yhteisten missioiden joukossa, jotka tähtäävät lopulta näytteen palauttamiseen Marsin pinnalta. Nimensä mukaisesti luotain keskittyy tutkimaan kaasuja, joita Marsin ilmakehässä esiintyy alle prosentin verran. Ehdotuksia aluksen instrumenteiksi pyydettiin ja kerättiin kaikkialta maailmasta.

“Marsin täydellistä tutkimusta varten haluamme kerätä kaiken mahdollisen osaamisen Maasta”, kertoo ESAn tiedejohtaja David Southwood. “Nyt Nasa ja ESA yhdistävät voimansa ExoMars Hivenkaasuluotaimessa. Sen tavoitteisiin kuuluvat planeetan kaasukehän kartoitus ja erityisesti hivenkaasujen, kuten metaanin etsintä.”

Metaanin esiintymisalueet Marsissa

“Saimme ensimmäisen vainun kaasun esiintymisestä Marsissa Mars Express -luotaimen laitteilla vuonna 2003. Sen jälkeen Nasa on varmistanut havainnon. Metaanin kartoitus mahdollistaa meidän tutkivan tarkemmin kaikista tärkeintä kysymystä: onko Mars elävä planeetta ja mikäli ei, voiko siitä tulla sellainen tulevaisuudessa?”

ESA ja Nasa ovat valinneet viisi tiedesintrumenttia tammikuussa 2010 jätettyjen yhteensä 19 ehdotuksen joukosta. Niiden arvioitiin tuovan parhaan tieteellisen arvon ja pienimmän riskin. Instrumentteja kehitetään kansainvälisten tutkija- ja insinööritiimien voimin Atlantin molemmin puolin.

“Sekä Nasa että ESA ovat tehneet itsenäisesti hämmästyttäviä löytöjä tähän mennessä”, arvioi Nasan tiedemissioiden johtotehtävissä Washingtonissa toimiva Ed Weiler. “Yhteistyöllä pienennämme päällekkäisiä ponnisteluja, laajennamme osaamistamme ja saamme tuloksia, joita kumpikaan ei olisi voinut saavuttaa yksin.”

Hivenkaasuja tutkivan kiertoradalle asettuvan luotaimen lisäksi vuoden 2016 missio vie mukanaan eurooppalaisen Marsin pinnalle laskeutumista demonstroivan kokeen. Missio laukaistaan matkaan Nasan kantoraketilla.

Seuraava ExoMars-missio, joka on suunniteltu vuodelle 2018, koostuu eurooppalaisesta näytteitä poraavasta kulkijasta sekä amerikkalaisesta kulkijasta, joka pystyy puolestaan keräämään näytteitä niiden mahdollista myöhempää Maahan palauttamista varten.

Missiot on suunniteltu toimimaan alkuna yhteistyöohjelmalle, joka nostaa tieteellistä palautetta ja vie molempia avaruusjärjestöjä kohti yhteistä Marsin pinnalta näytteen tuovaa lentoa 2020-luvulla.

Valitut tiedeinstrumentit ovat:

Mars Atmospheric Trace Molecule Occultation Spectrometer (MATMOS)
Infrapunaspektrometri, joka havaitsee hyvin pieniä pitoisuuksia ilmakehän molekyylisistä rakenneosista. Päätutkija: Paul Wennberg, California Institute of Technology, Pasadena, USA.
Osallistuvat maat: USA, Kanada.

High-resolution solar occultation and nadir spectrometer (SOIR/NOMAD)
Infrapunaspektrometri, joka havainnoi hivenkaasuja ilmakehässä ja kartoittaa niiden sijaintia pinnalla. Päätutkija Ann Vandaele, Belgian Institute for Space Aeronomy, Bryssel, Belgia.
Osallistuvat maat: Belgia, Italia, Espanja, Iso-Britannia, USA, Kanada.

ExoMars Climate Sounder (EMCS)
Infrapunaradiometri, joka tekee päivittäin globaalit mittaukset pölyn, vesihöyryn ja muissa mittauksissa näkyvien kemiallisten olomuotojen esiintymisestä tukemaan spektrometridatan analyysia. Päätutkija John Schofield, Jet Propulsion Laboratory, Pasadena, USA.
Osallistuvat maat: USA, Iso-Britannia, Ranska.

High-resolution Stereo Color Imager (HiSCI)
Kamera, joka tuottaa nelivärisiä stereokuvia 2 metrin erotuskyvyllä pikseliä kohden 8,5 km levyiseltä kaistalta planeetan pinnalla. Päätutkija Alfred McEwen, University of Arizona, Tucson, USA.
Osallistuvat maat: USA, Sveitsi, Iso-Britannia, Italia, Saksa, Ranska.

Mars Atmospheric Global Imaging Experiment (MAGIE)
Laajakulmainen, multi-spektrikamera, joka ottaa globaaleja kuvia muiden instrumenttien mittausten tukemiseksi. Päätutkija Bruce Cantor, Malin Space Science Systems, San Diego, USA.
Osallistuvat maat: USA, Belgia, Ranska, Venäjä

Lisätietoja:

ESA - Media Relations Office

Tel: +33.1.5369.7299
Fax: +33.1.5369.7690

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.