Uusin otsoniaukko Euroopan yllä
Hollannin Kuninkaallisen ilmatieteellisen laitoksen KNMI:n ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn tutkijat seuraavat tarkasti Pohjois-Atlantin päälle avaututta otsoniaukkoa ja sen liikettä kohti pohjoista Eurooppaa. KNMI:n mukaan otsonin määrä putoaa 60-70% juuri näinä päivinä, kun se ohittaa ensin Grönlannin ja sitten Skandinavian juuri näinä päivinä.
KNMI:n käyttämä ennustemalli perustuu ESAn ERS-2 -satelliitissa olevan GOME-instrumentin mittausten käsittelyyn supertietokoneilla. Sen avulla tutkijat voivat seurata yläilmakehän otsonikatoa ja katsoa aukon liikkeitä reaaliajassa tunti tunnilta.
Otsoni auttaa suojaamaan Maan pintaa ja sen elämää - kuten hangilla kiitäviä hiihtäjiä ja rannalla makailevia auringonottajia - Auringosta tulevalta ultraviolettivalolta. KNMI:n Ankie Pitersin mukaan otsonin vähyys ei ole kovin merkittävä ongelma pohjoisessa Euroopassa juuri nyt, kun Aurinko ei nouse talviaikaan kovin korkealle, mutta muualla Euroopassa tilanne on toisin. "Tämä pohjoisen pallonpuolen aukko näyttää syntyvän ennen kaikkea otsonikerroksessa olevien epänormaalien ilmavirtausten vuoksi, eikä niinkään otsonin kemiallisen katoamisen vuoksi, kuten tapahtuu Etelänapamantereen päällä."
Vaikka pohjoinen otsoniaukko ei ole niin vakava asia kuin eteläinen, on tällä kertaa muodostuva aukko kuitenkin kiinnostava siksi, että sitä voidaan ensimmäistä kertaa seurata näin tarkästi. Uuden systeemin avulla voidaan ennustaa paremmin paitsi tulevia otsoniaukkoja, niin myös laajemmin yläilmakehän omituisia ilmavirtauksia.
"GOME on satelliitin alla olevaa ilmakehää skannaava spektrometri, joka mittaa lähinnä ilmakehästä heijastuvaa auringonvaloa ja analysoi sen valoa infrapunaisesta ultraviolettiin", kertoo ESAn Claus Zehner. "Näin ollen se havaitsee ilmakehässä olevien kaasuja niiden valon spektriin jättämien merkkien perusteella."
Samalla kun GOME ja ERS-2 lentävät radallaan Maan ympärillä, valmistautuu ESA laukaisemaan niiden työnjatkajat avaruuteen. SCIAMACHY on ESAn Envisat-ympäristötutkimussatelliitin mm. otsonia mittaava instrumentti, minkä lisäksi Envisatissa on mukana suomalainen GOMOS. GOMOS mittaa otsonin määrää hyvin tarkasti uudenlaisen menetelmän, tähtiokkultaation perusteella: kun satelliitti liikkuu radallaan, se tutkii horisontin taakse jäävien tähtien valoa ennen tähden painumista ilmakehän taakse sekä sen aikana. Näitä havaintoja vertaamalla otsonin ja muiden ilmakehässä olevien aineiden määrä saadaan selville hyvin tarkasti.
Envi vuoden alussa matkaan lähtevän Envisatin lisäksi ESA laukaisee GOMEn mittauksia jatkavia laitteita avaruuteen myös tulevissa Metop-sääsatelliiteissa vuodesta 2003 alkaen.
