Vuosi kulunut Huygensin laskeutumisesta
14.1.2006 tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun ESAn Huygens-luotain laskeutui Saturnuksen kuuhun Titaniin. Huygens saavutti silloin Titanin paksun kaasukehän ylemmän kerroksen ja laskeutui 2 tuntia 28 minuuttia tämän jälkeen laskuvarjolla kummallisen kuun pinnalle.
NASAn, ESAn ja ASIn Saturnusta ja sen kuita tutkivan yhteishankkeen Huygens-luotain lähetettiin Cassini-emäaluksesta tutkimaan Saturnuksen suurinta kuuta Titania, jonka orgaaninen kemia saattaa olla samanlainen kuin maapallolla 4000 miljoonaa vuotta sitten ja kertoa siitä, kuinka elämä planeetallamme sai alkunsa.
Huygens on ollut huikea tekninen ja tieteellinen menestys – yksi kaikkien aikojen vaativimmista ja onnistuneimmista avaruushankkeista. Titan on kaukaisin kohde, jonne ihmisen tekemä avaruusalus on onnistuneesti laskeutunut.
Titanin pinnasta 40 kilometrin korkeudelta otetut kuvat paljastavat sen muistuttavan Maata monessa suhteessa, etenkin ilmastoltaan, pinnanmuodoiltaan ja nesteen virtaamisen suhteen. Siinä missä Maan pinnalla neste on vettä, joka muodostaa meriä, järviä ja jokia, on neste Titanissa todennäköisesti nestemäistä metaania. Huygensin lähettämissä ja Cassinin avaruudesta ottamissa kuvissa näkyy selviä todisteita nestevirtojen aiheuttamasta eroosiosta.
Kun emoalus Cassini pystyy tutkimaan Titania avaruudesta, teki laskeutuja Huygens mahdolliseksi Titanin kaasukehän ja pinnan tutkimukset, mukaan lukien ensimmäiset paikanpäällä otetut näytteet orgaanisen kemian aineista ja alle 150 kilometrin korkeudella esiintyvistä aerosoleista, erilaisista pienhiukkasista. Löydökset ovat todisteita Titanin monimuotoisesta orgaanisesta kemiasta ja vahvistavat kuun olevan lupaava kohde maapallolla mahdollisesti elämän syntyä edeltäneiden molekyylien tutkimukselle.
Hankkeeseen osallistui noin 260 tutkijaa ja 10 000 insinööriä sekä asiantuntijaa 19 maasta, monesta eri kulttuurista ja monelta eri alalta.
"Hanke kesti kaksi vuosikymmentä ja koetteli sekä tieteellistä, teknistä että organisaatiollista osaamistamme", kertoi ESAn Huygens-projektin tutkija Jean-Pierre Lebreton. "Tiedemiehet ja insinöörit onnistuivat voittamaan monet niin tekniset, poliittiset kuin astronomisetkin haasteet."
"Hankkeella on suunnaton tieteellinen merkitys, ja se on malliesimerkki kaikille siitä, mitä ihmisten yhteistyöllä voidaan saavuttaa."
