ESA title
Phobos-Grunt -luotain ja laskeutuja
Agency

ESA koordinoi kansainvälistä satelliitin maahanpaluukampanjaa

13/01/2012 866 views 0 likes
ESA / Space in Member States / Finland

Maahan lähipäivinä syöksyvän venäläisen Phobos-Grunt -marsluotaimen maahanpaluuta seuraamaan on asetettu 12-henkinen kansainvälinen työryhmä. Sen koordinoinnista vastaavat ESAn avaruusromuasiantuntijat.

Phobos-Grunt, matkaanlähdössään epäonnistunut venäläinen marsluotain putoaa Maahan lähipäivinä ja tulee todennäköisesti tuhoutumaan lähes kokonaan ilmakehässä.

ESAn avaruusromuasiantuntijat ja kansainvälisen ryhmän jäsenet analysoivat parhaillaan tietoja luotaimen radasta, sen putoamispaikasta ja mahdollisista vaikutuksista kyseselle alueelle.

Phobos–Grunt laukaistiin avaruuteen 8. marraskuuta 2011 ja se asettui suunnitellulle, väliaikaiselle kiertoradalle Maan ympärillä. Soikean kiertoradan Maata lähin kohta oli 206 km:n korkeudessa ja korkein 341 kM.n korkeudessa. Luotaimen oli tarkoitus jatkaa radalta lähes välittömästi planeettainväliselle radalle kohti Marsia, mutta tämä epäonnistui.

Lukuisten yritysten jälkeen luotaimeen ei saatu yhteyttä ja Venäjän kansallinen avaruushallinto Roskosmos julisti luotaimen menetetyksi joulukuun 13. päivänä.

Tammikuun 2. päivänä kansainvälinen, eri avaruusjärjestöjen edustajia sisältävä avaruusromun koordinointikomitea (Inter-Agency Space Debris Coordination Committee, IADC), perusti työryhmän luotaimen maahanpaluun ennustamiseksi. IADC on tekninen foorumi, jonka tehtävänä on koordinoida kansainvälisesti kaikkia ihmisen tekemän avaruusromun ja luonnollisten avaruudessa olevien kappaleiden aiheittamiin uhkiin liittyviä toimia.

ESAn avaruusoperaatiokeskus koordinoi tietoja

ESOCin päälennonjohtohuone
ESOCin päälennonjohtohuone

IADC:n maahanpaluutietokantaa ylläpidetään ESAn avaruusromua tutkivassa toimistossa, joka sijaitsee Euroopan avaruusoperaatiokeskuksessa, ESOCissa, Saksan Darmstadtissa.

Tietokantaan päivitetään viimeisimmät sijaintitiedot ja muita maahanpaluuseen vaikuttavia tietoja, kuten Auringon aktiivisuus ja ilmakehän yläosien tiheys. Näitä tietoja vaihdetaan IADC:n jäsenten kesken, kun luotaimen maahanpaluuta ennustetaan.

Phobos–Gruntin viimeisimmät ratatiedot saadaan Yhdysvaltain ja Venäjän avaruusvalvontaverkoilta. Lisäksi eurooppalaiset Saksassa ja Ranskassa sijaitsevat tutkat tuottavat lisätietoa, joka avustaa ratalaskelmien tekemisessä.

Tietojen perusteella ESA tuottaa päivitettyjä ennusteita maahanpaluun sijainnista ja ajankohdasta jäsenmailleen.

Venäläisten mukaan Phobos-Gruntin massa on 13,5 tonnia, mistä 11 tonnia on polttoainetta. Sen rungon koko on 3,76 x 3,76 x 6,38 metriä ja sen aurinkopaneelien kärkiväli on 7,97 metriä.

Ennustamisessa on monia epävarmuuksia

"Vielä nyt, koska satelliitin kiertoradassa ja siihen vaikuttavassa tilanteessa Maan lähiavaruudessa on paljon epävarmuuksia, voidaan vain sanoa, että Phobos-Grunt tulee todennäköisesti putoamaan alas tammikuun 13. ja 17. päivien välillä alueelle, joka voi olla leveyspiirien 51.4°N ja 51.4°S välillä", toteaa professori Heiner Klinkrad, ESAn avaruusromutoimiston johtaja.

Suomessa ei siis ole vaaraa, koska Suomi sijaitsee kokonaisuudessaan alueen pohjoispuolella.

Heiner Klinkrad
Heiner Klinkrad

Klinkrad lisää, että ajan kuluessa ja maahanpaluun lähestyessä ennuste tulee koko ajan tarkemmaksi.

"Roscosmosin ja NASAn mukaan polttoainetankit, jotka ovat täynnä ajoainetta - epäsymmetristä dimetyylihydratsinia eli UDMH:ta - tulevat räjähtämään ja palamaan yli sadan kilometrin korkeudessa, jolloin suurin osa ajoaineesta levittäytyy ilmaan ja vähentää riskiä."

"Tämä, yhdessä satelliitin suhteellisen pienen massan, 2,5 tonnin, kanssa tarkoittaa sitä, että Phobos-Gruntin maahanpaluuta ei pidetä kovin suuririskisenä."

"Roscosmosin mukaan Maan pinnalle saattaa selvitä 23-30 pientä palasta, joiden yhteismassa on alle 200 kiloa."

Avaruusajan alusta alkaen avaruusromua on pudonnut Maahan hyvin paljon, eikä tiettävästi kukaan ole loukkaantunut pudonneista kappaleista. Avaruudesta törmää maapalloon lisäksi paljon luonnollista ainetta, pieniä kivenmurusia ja avaruuspölyä, useita kymmeniä tonneja joka päivä.

Lisätietoja

Yheystiedot vain lehdistön käyttöön

Related Links