Paljon uutta ympäristötietoa alykkään satelliitin avulla

ESAn uusin mikrosatelliitti PROBA on jo viettänyt kaksi kuukautta 600 kilometrin korkeudessa olevalla polaariradallaan ja ensimmäiset sen ottamat kuvat ovat saatavilla.

PROBA (Project for on Board Autonomy) on pieni laatikon muotoinen alus, jonka sisällä hyrrää alykäs ohjelmisto ja tehokas tietokone. Satakiloinen alus ohjaa ja hallitsee itseään täysin automaattisesti ilman maavalvomon jatkuvaa huolenpitoa. Tähän liittyvien laitteiden testaaminen onkin lennon päätarkoitus, mutta mukana on luonnollisesti myös erilaisia tieteellisiä instrumenttejä. Kiitos PROBAn ohjauslaitteiden, voidaan sen instrumenttien avulla esimerkiksi havaita samaa aluetta maanpinnalla useilta eri kiertoradoilta, eri kulmista.

Havaintolaitteiden tiedot lähetetään automaattisesti PROBAsta ESAn maa-asemalle Reduun, Belgiaan, mistä tiedemiehet saavat ne käyttöönsä välittömästi internetin välityksellä - satelliitti on lähes reaaliaikaisesti kiinni netissä.

Ensimmäiset kuvat otettiin pienen, mutta tehokkaan CHRIS -instrumentin avulla. CHRIS (Compact High Resolution Imaging Spectrometer) on tämän satakiloisen satelliitin pääinstrumentti. Kameran avulla voidaan ottaa neliön muotoisia 18,6 kilometriä kanttiinsa olevia kuvia 18 metrin resoluutiolla.

Vain 14 kiloa painavan CHRIS -instrumentin kuvien pohjalta tiedemiehet voivat kehittää työkaluja maantarkkailuun, metsien seurantaan, sadon ennustamiseen ja merentutkimustieteisiin. Ensimmäisten kuvien kohteena olivat Lake Volta Ghanassa sekä Zeebrudde Belgiassa.

"Olemme tyytyväisiä PROBAn toimintaan. Se osoittaa aluksen, hyötykuorman ja maa-aseman toimivan erittäin hyvin. Nämä ensimmäiset CHRISin ottamat kuvat ovat erinomainen esimerkki tästä uudesta tekniikan toimivuudesta," kertoi Frederic Teston, PROBAn projektijohtaja ESAssa.

"Ensimmäiset kuvat ovat vasta alkua, ja kun käyttöönottovaihe etenee, tulemme näkemään paljon lisää. Kunhan loput alukselle suoritettavista testeistä on suoritettu tänä vuonna, annetaan PROBA jatkuvaan tutkimuskäyttöön," jatkaa Telson.

CHRIS -instrumentin lisäksi PROBAsta löytyy kaksi muutakin tärkeää tieteellistä laitetta: säteilymittari SREM (Standard Radiation Environment Monitor) sekä suomalaisvalmisteinen avaruusromun havaintolaite DEBIE (Debris In-Orbit Evaluator). Lisäksi PROBAsta löytyy mm. suuriresoluutiokamera HRC, jonka avulla voidaan ottaa 8 metrin resoluutiolla mustavalkokuvia.

Suomalaisyritys Patria Finnavitecin ehdottama ja rakentama DEBIE mittaa siihen törmäävien pölyhiukkasten massan, törmäysnopeuden sekä läpäisykyvyn. Kaksi havaintolaitetta on sijoitettu satelliitin menosuuntaan ja ulkoavaruuteen osoittaville kyljille.

DEBIEn valmistukseen on osallistunut myös toinen suomalaisyritys Space Systems Finland, joka on osaltaan toimittanut laitteen tietokoneohjelmiston.

PROBA oli yksi kolmesta satelliitista, jotka laukaistiin avaruuteen intialaisella kantoraketilla 22. lokakuuta 2001.

PROBAn tekemiseen osallistuneet yhtiöt