ESA title
Galileo-systeemi koostuu kolmella eri kiertoradalla olevista 30 pienestä satelliitista.
Agency

Vihreää valoa Galileolle

27/03/2002 215 views 1 likes
ESA / Space in Member States / Finland

Euroopan avaruusjärjestö toivottaa Euroopan unionin liikenneministereiden Brysselissä pitämässä kokouksessaan tekemän Galileo-päätöksen lämpimästi tervetulleeksi.

Galileo sai ministerikokoukselta virallisen hyväksynnän, mutta ESAlle päätös tarkoittaa töiden jatkumista normaalisti projektin kimpussa! ESAn insinööri- ja tutkijaryhmät ovat työskennelleet satelliittinavigaatiotekniikan parissa jo useiden vuosien ajan. Navigoinnin kannalta haastavia tekniikoita ovat mm. atomikellot ja signaaligeneraattorit, joita ESA on tutkinut jo jonkin aikaa.

ESAn kehittämä ja EUn kanssa puoliksi rahoittama Galileo on täysin siviilijärjestelmä. Sen suunnitellaan aloittavan toimintansa 2008, mistä alkaen se tarjoaisi kaikille käyttäjille koko maailmassa, erityisesti eurooppalaisille, tarkkaa, turvallista ja täsmällistä satelliittipaikannusta.

Aikaisempaa tarkemmalle satelliittipaikannukselle on paljon erilaisia sovelluksia tieliikenteessä, raiteilla, ilmassa ja merillä, minkä lisäksi systeemillä on aivan uudenlaisia käyttöalueita, kuten esimerkiksi pankkien välisen tiedonsiirron synkronointi. Seuraavien 15 vuoden aikana systeemin kehittämisen ja käyttämisen taloudelliset vaikutukset ovat valtavat, sillä projektin arvellaan tuottavan 4,6 kertaisesti siihen uhratut varat ja se luo yli 100 000 työpaikkaa.

Satelliittinavigaation arkipäiväistyminen ja tarkentuminen merkitsee monessa mielessä uutta teknologista vallankumousta, jota voisi verrata jopa kellon keksimiseen: kun aikaisemmin oli tärkeää tietää tarkka aika, on nyt olennaista tuntea myös paikka mahdollisimman täsmällisesti.

Lentoliikenteen ohjaaminen on eräs Galileon käyttömahdollisuuksista.
Lentoliikenteen ohjaaminen on eräs Galileon käyttömahdollisuuksista.

Galileo tulee olemaan tärkeä uudistus tavallisille ihmisille Euroopassa ja ympäri maailmaa, koska tällä hetkellä on yleisessä käytössä vain yksi kattava ja tarkka satelliittipaikannusjärjestelmä, GPS. Se on kuitenkin Yhdysvaltain puolustushallinnon rakentama ja hallitsema. Galileo tulee kilpailemaan kaupallisesti GPS-systeemin kanssa, mutta samalla se täydentää sitä ja toimii rinnakkaisena varajärjestelmänä. Tuloksena on varmatoiminen ja jatkuva paikannuspalvelu, johon ei voida päästä vain yhdellä järjestelmällä.

Galileon hyväksyminen oli erittäin tärkeä päätös eurooppalaiselle teollisuudelle, joka nyt voi siirtyä kehittämään huipputekniikkaa satelliittien ja sen maatukiasemien lisäksi myös järjestelmän poikimia lukuisia sovelluksia varten. Matkapuhelimen ja paikannuslaitteiden kehittyminen ja yhdistyminen luo esimerkiksi paljon mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille.

Myös suomalaiset ovat mukana kehittämässä ja rakentamassa Galileo-systeemin satelliitteja. Avaruuslaitteisiin ohjelmistoja kehittävä Space Systems Finland Oy sekä elektroniikkaa ja rakenteita satelliitteihin tekevä Patria Oyj ovat osallistuneet jo käynnissä olleisiin tutkimusohjelmiin, joilla ESA on valmistautunut toteuttamaan Galileon halutussa tiukassa ajassa. Myös Nokia sekä muut telealan toimijat seuraavat tarkasti Galileon kehitystä.

ESA saattoi aloittaa sovelluskehitystyöt jo muutamia vuosia sitten EGNOS-ohjelman puitteissa. EGNOS, "European Global Navigation Overlay Service" parantaa nykyisen GPS-järjestelmän paikkatietoa ja antaa aavistuksen tulevista Galileon palveluista.

"Galileo merkitsee tärkeää askelta avaruudelliselle Euroopalle", sanoi ESAn pääjohtaja Antonio Rodotá, "koska tämä on ensimmäinen kerta kun Euroopan avaruusjärjestö ja Euroopan unioni ovat käynnistäneet yhteisen avaruusprojektin." Galileo tuo Euroopan unionin ja ESAn myös konkreettisesti läheiseen yhteistyöhön, sillä ESAlla ja Euroopan komissiolla on yhteinen vastuu Galileon kehitystyöstä, hyväksyttämisestä ja valmisteluista, käyttöönotosta sekä ylläpidosta.

Päätös Galileon tekemisestä on näin ollen suuri askel eteenpäin Euroopalle ja avaruustoiminnalle, minkä lisäksi tämä askel tulee hyödyttämään ihmisiä ympäri maailman.

Galileo-järjestelmä käsittää 30 satelliittia, joista 27 on käytössä ja 3 varalla. Satelliitit ovat kolmella keskikorkealla ympyrän muotoisella kiertoradalla 23 616 kilometrin korkeudessa ja niiden kallistuskulma on 56° ekvaattoriin nähden. Näin systeemille saadaan erinomainen maanpinnan peittoalue. Galileo-satelliittien tarkkailusta ja ohjaamisesta huolehtii kaksi komentokeskusta, jotka sijaitsevat molemmat Euroopassa.

Lisätietoja Galileosta on saatavissa ESAn lehdistötoimistosta Pariisista:

ESA Media Relations Office
Tel: +33(0)1.53.69.7155
Fax: +33(0)1.53.69.7690

Related Links

Related Links