|
|
ESAn toinen joulu avaruudessa: Huygens aloittaa lopullisen matkansa kohti Titania 
ESA PR 63-2004. On kulunut vuosi siitä, kun Mars Express saapui Marsin läheisyyteen, ja tänäkin jouluna on odotettavissa tärkeitä tapahtumia avaruudessa 1,25 miljardin kilometrin päässä Maasta, läpi aurinkokunnan vieneen ja seitsemän vuotta kestäneen matkan jälkeen, ESAn Huygens-luotain valmistautuu irtautumaan Cassini-luotaimesta ballistiselle lentoradalle kohti Saturnuksen suurinta kuuta Titania, jonka kaasukehään se saapuu 14.1.2005. Huygens on ensimmäinen luotain, joka pääsee paikan päälle tutkimaan tätä kuuta, jonka olosuhteiden uskotaan olevan hyvin samanlaiset kuin maapallolla ennen ensimmäisten eliöiden kehittymistä 3,8 miljardia vuotta sitten.
Heinäkuun 2. ja 3. päivänä luotain ohitti Titanin ensimmäisen kerran kaukaa sen pinnan yläpuolelta ja keräsi tietoja sen kaasukehästä. Lokakuun 26. päivänä luotain ohitti kuun lähempää sen pintaa (1 174 kilometrin korkeudessa) uusia tietoja hankkienn, joiden avulla aiemmin saadut tiedot voitiin vahvistaa. Näiden tietojen perusteella tarkistettiin Huygensin laskeutumisolosuhteet. Joulukuun 13. päivänä Cassini-Huygens-luotaimen on määrä ohittaa Titan uudelleen, nyt noin 1 200 kilometrin etäisyydeltä, jolloin tarjoutuu jälleen mahdollisuus uusien mittausten tekemiseen ja kuvien ottamiseen. Näisen pohjalta laskeutumisolosuhteita voidaan tarkistaa edelleen.
Huygensin on määrä irtautua Cassini-luotaimesta joulupäivän aamuna noin klo 06.08 Suomen aikaa. Cassini-luotaimen täytyy osoittaa tiettyyn suuntaan irtautumishetkellä, joten se ei voi olla silloin suorassa radioyhteydessä Maahan. Kun luotain kääntyy takaisin asentoon, jossa sen pääantenni osoittaa Maapallon suuntaan, yhteys muodostetaan uudelleen, ja se lähettää Maahan irtautumisen aikana tallennetut tiedot. Signaalin matka Maahan kestää yli tunnin (67 minuuttia), joten irtautumisen lopullisesti vahvistavat tiedot vastaanotetaan vasta myöhemmin joulupäivänä.
Huygens herätetään 14.1.2005 vain muutamaa tuntia ennen Titaniin saapumista. Sen on määrä saapua kuun kaasukehään klo 12.15 Suomen aikaa. Vajoaminen ilmakehässa kestää suunnitelmien mukaan noin 2 t 15 min, minkä aikana Huygens lähettää keräämänsä tiedot Cassini-luotaimelle, joka puolestaan lähettää ne Maahan samana iltapäivänä. Jos Huygens, joka on ilmakehäluotain eikä varsinainen laskeutuja, laskeutuu kuun pinnalle vaurioitumatta, se saattaa lähettää Cassinille jopa kahden tunnin verran ylimääräistä dataa ennen kuin yhteys menee poikki. Huygensin lähettämät suorat radiosignaalit matkaavat Maahan valon nopeudella ja saapuvat perille 67 minuutissa. Tutkijat käyttävät lisäksi ympäri Tyynen valtameren olevia radioteleskooppeja Huygensin lähettämän signaalin suoraan vastaanottoon, ja jos tämä onnistuu,saataneen signaali kuuluviin aikaisintaan noin klo 12.30 Suomen aikaa. Saapumisajankohtaa lukuunottamatta kellonajat ja päivämäärät saattavat muuttua hieman toiminnallisista syistä; laskeutuminen tapahtuu joka tapauksessa 14. tammikuuta ja Huygens saapuu Titanin kaakehään klo 12.15 muutaman minuutin tarkkuudella.ESA omistaa Huygens-luotaimen ja ohjaa sen toimintaa Saksan Darmstadtissa sijaitsevasta valvontakeskuksesta käsin. Cassini-luotaimen on suunnitellut, kehittänyt ja koonnut NASAn Pasadenassa Kaliforniassa sijaitseva Jet Propulsion Laboratory (JPL). JPL:n johtama NASAn planeettaluotaimiin yhteyttä pitävä Deep Space Network (DSN) huolehtii tietojen välittämisestä Cassini-luotaimen kautta käsiteltäviksi ESAn valvontakeskukseen. Cassinin suurivahvistuksinen antenni, valtaosa sen radiojärjestelmästä ja monet sen tieteellisistä instrumenteista ovat peräisin Italian avaruusjärjestöltä (ASI). Huygensin hyötykuormasta puolestaan vastasivat CNES, DLR, ASI, PPARC ja NASA.
Tarkempia tietoja Huygensin Titaniin saapumisen johdosta järjestettävistä lehdistötapahtumista löytyy englanninkielisestä artikkelista: http://www.esa.int/export/esaCP/Pr_63_2004_p_EN.html
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
