ESA title
 STS-116
Agency

ESAn ruotsalainen astronautti Christer Fuglesang nousi avaruuteen

10/12/2006 1048 views 1 likes
ESA / Space in Member States / Finland

ESA PR 44-2006.Christer Fuglesang lähetettiin viime yönä NASAn avaruussukkula Discoveryllä avaruuslennolle, jolla hän osallistuu kansainvälisen avaruusaseman (ISS) rakentamiseen. Lento tuo takaisin Maahan toisen ESAn astronautin, Thomas Reiterin, joka on työskennellyt asemalla viisi kuukautta.

Lento STS-116 alkoi yöllä 9. joulukuuta, kun Discovery nousi ilmaan NASAn Kennedy Space Centerin avaruuskeskuksesta Cape Canaveralista Floridasta kello 20.45 paikallista aikaa eli 10. joulukuuta kello 03.47 Suomen aikaa. Tämä oli avaruussukkulan ensimmäinen yölaukaisu sen jälkeen, kun lennot alkoivat uudelleen viime kesänä. Lennon ensimmäiset noin kahdeksan minuuttia Discovery lensi sen päämoottoreiden työntämänä, minkä jälkeen alus saavutti onnistuneesti matalan kiertoradan Maan ympärillä. Aluksella on seitsenhenkinen miehistö, jonka jäsenistä yksi on ESAn astronautti Christer Fuglesang.

Lennon ensimmäiset viisi tuntia käytetään Discoveryn varustelemiseen kiertoradalla suoritettavia tehtäviä varten, ja tätä seuraa astronauttien unijakso. Ensimmäisen kokonaisen päivänsä avaruudessa miehistö käyttää kiertoradalla tehtäviin tarkastuksiin, joilla varmistetaan, että Discovery ei ole kärsinyt vaurioita laukaisun aikana. Samaan aikaan sukkula nousee kohti avaruusasemaa, mihin se telakoituu tämänhetkisen aikataulun mukaan lauantaina maanantaina 11. joulukuuta kello 23:05. Suomen aikaa.

Kansainvälisellä avaruusasemalla Fuglesangin toivottaa tervetulleeksi toinen ESAn astronautti, saksalainen Thomas Reiter, joka on toiminut lentoinsinöörinä ISS:n vakituisessa miehistössä siitä saakka, kun saapui asemalle Discoveryllä 6. heinäkuuta.

STS-116 on neljäs lento ja toinen avaruusaseman rakentamislento sukkulan viimevuotisen lentoon paluun jälkeen. Sukkula vie avaruusasemalle uuden keskusmaston osan sekä täydennystarvikkeita, laitteita ja tutkimuksissa tarvittavia varusteita, kuten lisäpaneelit suojaamaan venäläistä Zvezda-huoltomoduulia mikrometeoriiteilta ja avaruusromulta. Miehistö tekee myös merkittäviä muutostöitä ISS:n sähkö- ja lämmönsäätöjärjestelmiin liittämällä niihin Atlantis-sukkulalla syyskuussa tuodut aurinkopaneelit ja jo pitempään avaruudessa odottaneet lämmönsäteilimet.

Ensimmäinen ruotsalainen avaruudessa

Christer Fuglesang
Christer Fuglesang

Ruotsalainen hiukkasfyysikko Christer Fuglesang valittiin vuoden 1992 toukokuussa Saksan Kölnissä sijaitsevan ESAn Euroopan astronauttikeskuksen astronauttiryhmään, ja STS-116 on hänen ensimmäinen avaruuslentonsa.

Vuonna 1995 hän toimi Thomas Reiterin varamiehenä 179 päivää kestäneellä Euromir 95 -lennolla. Fuglesang on saanut koulutusta sekä USA:ssa että Venäjällä, ja pätevöityi lentotehtäväänsä varten NASAn lentoasiantuntijaksi huhtikuussa 1998. Lokakuussa 1998 hänelle myönnettiin venäläinen Sojuz-aluksen komentajan lentolupakirja (Sojuz Return Commander), joka pätevöitti hänet toimimaan myös kolmihenkisen Sojuz komentajana sen paluulennolla.

Fuglesangin meneillään oleva 12-päiväinen avaruuslento on nimetty Celsiukseksi kuuluisan ruotsalaisen tiedemiehen ja tähtitieteilijän Anders Celsiuksen mukaan. Celsius ei pelkästään keksinyt kansainvälistä nimeään kantavaa lämpötila-asteikkoa vaan tutki myös revontulia ja uskaltautui pohjoiseen Skandinaviaan tekemään mittauksia, jotka auttoivat vahvistamaan Newtonin käsitystä, että Maa on navoiltaan litistynyt.

Mekaanikko, sähkömies, lämmitysteknikko…

Christer Fuglesang viettää avaruusasemalla viikon ja osallistuu kahteen kolmesta lennon kuluessa tehtäviksi suunnitelluista avaruuskävelyistä.

12. joulukuuta hän poistuu asemalta NASAn astronautin Robert Curbeamin kanssa kuuden tunnin mittaiselle avaruuskävelylle, jonka aikana on tarkoitus asentaa paikalleen avaruusaseman keskusmaston uusi osa, liitososa, jonka päähän voidaan myöhemmin liittää yksi pari aurinkopaneeleita lisää. Liitospala kiinnitetään keskusmaston tyyrpuurin puoleiseen päähän, siis aseman lentosuunnassa oikealle puolelle. Avaruusaseman Destiny -laboratoriomoduulin päälle nyt sijoitettuna olevat aurinkopaneelit pystytään näin ensi kesänä siirtämään keskusmaston paapuurinpuoleiseen päähän, jolloin asema saa jo jokseenkin lopullisen näköisen ulkoasun.

14 joulukuuta Fuglesang ja Curbeam suorittavat toisen kuusituntisen avaruuskävelyn, jonka aikana he liittävät järjestelevät uudelleen aseman sähkösysteemit ja käynnistävät tähän saakka käyttämättöminä olleet jäähdytyslaitteet. Syyskuussa asemaan liitetyt uudet aurinkopaneelit liitetään aseman virtapiireihin ja sähköjohdotukset muutetaan tähän saakka käytössä olleista väliaikaisjärjestelyistä lopullisiksi. Samalla jäähdytyssysteemin lämmönsäteilimet otetaan käyttöön.

"Christer osallistuu tärkeälle lennolle, joka parantaa avaruusaseman käyttömahdollisuuksia", sano ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ohjelman johtaja Daniel Sacotte. "Kansainvälisen avaruusaseman rakentaminen on nyt käynnissä, ja tulevat muutostyöt sekä virtalähteen tehonlisäys ovat tärkeitä askelia ISS:n valmistelussa niitä kahta lentoa varten, jotka ovat Euroopan avainpanoksena tässä kansainvälisessä ponnistuksessa: miehittämättömän ATV-rahtialuksen ensilento ja Columbus-laboratorion liittäminen asemaan, jotka molemmat on suunniteltu ensi vuodelle."

…mutta myös tiedemies ja urheilija

Christer Fuglesang  ALTEA
Christer Fuglesang ALTEA

Kahden "ulkoilmatehtävän" lisäksi Fuglesang tekee sarjan eurooppalaisten tiedemiesten kehittämiä kokeita, joiden avulla tutkitaan kosmisen säteilyn vaikutuksia ihmisen fysiologiaan. Näillä kokeilla on erittäin suuri merkitys valmisteltaessa tulevia, Maan kiertoradan ulkopuolelle suuntautuvia pitkiä avaruuslentoja.

ALTEA-kokeessa tutkitaan säteilyn vaikutuksia aivotoimintaan jäljittämällä kosmisen säteen kulkua astronautin aivoissa ja tarkkailemalla samanaikaisesti hänen aivotoimintaansa. Toinen koe, Chromosome 2, tutkii tämän säteilyn vaikutuksia ihmisen geeneihin. Christer Fuglesang tulee kantamaan mukanaan eurooppalaisen miehistön varusteisiin kuuluvia säteilymittareita (EuPCD), joilla mitataan hänen lennon aikana saamaansa säteilyannosta, aivan kuten Thomas Reiterkin on tehnyt siitä saakka, kun saapui avaruusasemalle heinäkuussa.

Lisäksi Fuglesang antaa muutamia avaruussäteilyyn liittyviä opetuksellisia havaintoesityksiä ja yrittää entisenä Ruotsin liitokiekkomestarina rikkoa liitokiekon eli frisbeen ilmassa pysymisen nykyisen ennätyksen, minkä luulisi olevan helppo tehtävä painottomassa ympäristössä: frisbeen voi yksinkertaisesti jättää leijumaan ilmaan.

Discovery irtoaa avaruusasemasta lauantaina 18. joulukuuta mukanaan sekä Christer Fuglesang että Thomas Reiter. Ennen Maahan palaamistaan Christer Fuglesangin tehtävänä on vielä päästää kolme USA:n nanosatelliittia aluksen hyötykuormatilasta.

Sukkula laskeutuu Cape Canaveralin kiitoradalle tiistai-iltana torstaina 21. joulukuuta, 21:36 CET.

Lehdistötietoja:

ESAn lehdistöosasto
Puhelin: +33 1 5369 7155: +33(0)1.53.69.7155
Faksi: +33(0)1 53 69 7690: +33(0)1.53.69.7690

Related Links