|
|
Eurooppalainen MetOp-sääsatelliitti laukaisu polaariradalle 
ESA PR 38-2006. Jo 28 vuoden ajan tunnetut eurooppalaiset Meteosat-sääsatelliitit ovat kiertäneet Maata geostationaarisella kiertoradalla. Tänään niiden joukkoon liittyi ensimmäinen uuden sukupolven sääsatelliiteista, MetOp. Se kiertää Maata matalammalla kiertoradalla, joten se pystyy tarkkailemaan ilmakehän ilmiöitä lähempää. MetOpin avulla saadaan tarkempia sääennusteita ja parantamaan ymmärtämystä ilmastomuutoksista. MetOp-A on ensimmäinen kolmesta uudenlaisesta sääsatelliiteista, jotka Euroopan avaruusjärjestö ESA ja Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSAT ovat kehittäneet yhteistyössä. Satelliitti laukaistiin tiistaina onnistuneesti Kazakstanin Baikonurista venäläisellä Sojuz 2/Fregat-kantoraketilla, jonka laukaisusta vastasi eurooppalais-venäläinen Starsem-yhtiö.
Kyseessä oli Sojuz-kantoraketin uuden version, Sojuz 2:n, ensimmäinen kaupallinen lento, joka alkoi klo 19.28 Suomen aikaa,. Hieman yli neljä tonnia painava satelliitti oli sijoitettu raketin halkaisijaltaan 4,1-metriä olevaan nokkakartioon, joka on muodoltaan ja kooltaan samantapainen kuin eurooppalaisessa Ariane 4 -kantoraketissa. Vuodesta 2008 lähtien Sojuz 2:t, nämä lähes 50 vuotta vanhan Semiorka-kantorakettiperheen uusimmat jäsenet, on määrä laukaista avaruuteen Ranskan Guayanasta Euroopan avaruussatamasta.
Hieman retrogradisen 98,7 asteen kaltevuudessa päiväntasaajan suhteen olevan kiertoratansa ansiosta MetOp-A kiertää maapalloa navalta navalle ja ylittää aina päiväntasaajan samaan aikaan, klo 09.30 paikallista aikaa. Tällainen aurinkosynkroniseksi kutsuttu kiertorata mahdollistaa kunkin maapallon pinnan pisteen tarkkailun samaan aikaan päivästä lähes joka päivä.
Satelliitti on parhaillaan Saksan Darmstadtissa sijaitsevan ESAn Euroopan avaruusoperaatiokeskuksen ESOCin hallinnassa, ja sen aurinkopaneelit on avattu. Lähipäivinä satelliitin järjestelmät käyvät läpi tekniset tarkistukset, ja sen antennit avataan. Satelliitin hallinta on määrä luovuttaa EUMETSATille 22 lokakuuta lopullista käyttöönottoa ja käyttöä varten.
Kaikkien aikojen kehittynein ilmakehäluotain
Jotta MetOp täyttäisi sille asetetut tehtävät, se on varustettu varsin laajamittaisella tutkimuslaitepaletilla. Siihen kuuluu uuden sukupolven eurooppalaisia instrumentteja sekä jo aiemmin käytettyä teknologiaa edustavia yhdysvaltalaisia instrumentteja, joiden kaltaisia on myös käytössä olevissa NOAAn satelliiteissa.
Ranskan avaruusjärjestön CNESin IASI-spektrometri (Infrared Atmospheric Sounding Interferometer) mittaa lämpötilaa ja ilmankosteutta ennennäkemättömällä tarkkuudella yli 8000 kanavalla, ja mittaustulokset syötetään numeerisiin sääennustemalleihin. Näitä tietoja täydennetään yhdysvaltalaisilta instrumenteilta ja MHS-instrumentilta (Microwave Humidity Sounder), EUMETSATille kehitetyltä ja myös tulevien NOAAn satelliittien lennoilla käytettävältä viisikanavaiselta radiometriltä, saatavilla tiedoilla.
ESAn ja EUMETSATin toinen ERS-projektissa käytetty instrumentti on ASCAT-sirontamittari (Advanced Scatterometer). Tämä C-band-tutka mittaa tuulen nopeutta ja suuntaa valtamerten yllä, ja myös sen tiedot syötetään numeerisiin sääennustemalleihin. Lisäksi sen avulla saadaan merkittävää tietoa jää- ja lumipeitteistä ja maaperän kosteudesta.
Eräs ESAn ja EUMETSATin kehittämä uusi instrumentti on GRAS-vastaanotin (GNSS Receiver for Atmospheric Sounding), joka mittaa ilmakehän lämpötilaa ja kosteutta viistoluotauksella, satelliittinavigointisignaalien okkultaation perusteella.
Lisäksi MetOp-A sisältää CNESin toimittaman edistyksellisen Argos-tiedonkeruujärjestelmän, joka paikantaa kiinteät ja liikkuvat automaattiset sääasemat ja kommunikoi niiden kanssa; Kanadan avaruusjärjestön ja CNESin etsintä- ja pelastusinstrumentit, jotka tukevat kansainvälistä Cospas-Sarsat-verkkoa vastaanottamalla ja välittämällä hätäsignaaleja; sekä yhdysvaltalaisen SEM-2-laitteen (Space Environment Monitor), joka mittaa varautuneiden hiukkasten vuota avaruudessa.
MetOp hyväksyttiin vuonna 1992 toiminnalliseksi sääsatelliittiohjelmaksi Meteosatin rinnalle. ESAn osuutta hallitaan sen Living Planet -ohjelman Earth Watch -projektin puitteissa. ESA vastaa satelliitin kehittelystä ja siihen liittyvistä hankinnoista ja rahoitti suurimman osan sen ensimmäisen lentomallin valmistuksesta. EUMETSAT puolestaan on vastuussa satelliitin toiminnallisesta puolesta ja rahoittaa järjestelmän maasegmentin ja seuraavien satelliittien rakentamisen sekä kantoraketit ja satelliittien operoinnin avaruudessa.
Kolme lentomallia on jo tilattu EADS Astriumin johtamalta teollisuusryhmältä. Avaruusalukset, jotka kootaan Ranskan Toulousessa, perustuvat ESAn Envisat-satelliitissa ja ranskalaisessa Spot 5 -satelliitissa käytettyyn perusrakenteeseen ja niissä on edistykselliset ohjaus- ja ylläpitolaitteistot; satelliitissa on 24 gigatavua tallennusmuistia kerättäville tiedoille ja se kykenee toiminaan yli 36 tuntia autonomisesti.
Kehittyneen laitteistonsa ja tehokkaan tietojenlähetyskykynsä ansiosta MetOp:in avulla pystytään tunnistamaan aikaisessa vaiheessa paikalliset sääilmiöt, kuten geostationaariselta radalta havaitsematta jäävät ukkosmyrskyt, ja raportoimaan niistä. Näin ollen satelliitti mahdollistaa esim. myrskyvaroitusten antamisen nykyistä huomattavasti aikaisemmin.
"MetOp-A-satelliitilta ja sen seuraajilta odottamiemme tietojen avulla voimme nähdä aivan uusia ulottuvuuksia Maan ilmakehästä ja ilmastosta. Nämä tiedot mahdollistavat huomattavasti tarkempien sääennusteiden tekemisen Euroopassa ja ympäri maailmaa. Lisäksi niistä on tieteellistä hyötyä kehittyneempien ilmastomallien tekemisessä jatkuvien globaalien ilmastomuutosten ymmärtämiseksi ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan ohjaamiseksi." Lehdistötietoja: ESA Media Relations Division Puhelin: +33(0)1.53.69.7155 Faksi: +33(0)1.53.69.7690
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
