Cosmic Vision -tiedeohjelmalle lähtölaukaus Helsingissä

"Kosminen visio" sisältää muun muassa mahdollisuuden lähteä tutkimaan Jupiterin kuuta aurinkopurjeen avulla.
13 Toukokuu 2005

Euroopan avaruusjärjestön 17 jäsenmaata kokoontuivat Helsinkiin alkuviikosta hyväksymään ESAn avaruustiedeohjelman kymmenvuotissuunnitelman. Kokouksessa tehtiin myös muita tärkeitä päätöksiä tulevista tieteellisistä tutkimuslennoista.

Cosmic Vision 2015-2025 on jo muutaman vuoden ajan työn alla ollut ESAn tiedeohjelmaneuvoston tulevaisuuden suunnitelma, jonka valmisteleminen saatiin loppuun 9.-10. toukokuuta Helsingissä olleessa kokouksessa.

"Tämä on monipuolinen suunnitelma, joka on rakennettu neljän teeman varaan. Ne ovat aurinkokunnan tutkimus, fysiikan perusasioiden tutkiminen, tähtitiede ja elämä muualla avaruudessa", kertoo Risto Pellinen, tiedeohjelmaneuvoston puheenjohtaja.

Tiedeohjelmakomitea Helsingissä

Aurinkokunnassa huomio keskitetään erityisesti Jupiteriin ja sen Europa-kuuhun, minkä lisäksi ESAn pitkää perinnettä Auringon tutkimisessa jatketaan ottamalla mukaan Auringon napa-alueiden tutkimus. Jupiteriin on tarkoitus lentää kansainvälisenä yhteistyönä ja sinne matkaavat luotaimet saattavat käyttää hyväkseen uutta tekniikkaa, muun muassa ionimoottoreita ja aurinkopurjeita. Ionimoottori on uudenlainen sähköinen työntövoimalaite, joka kuluttaa erittäin vähän polttoainetta, sellaisen avulla on jo lennetty mm. Maasta kuuhun noin yhden henkilöauton tankkia vastaavalla polttoainemäärällä. Aurinkopurje puolestaan käyttää hyväkseen Auringon säteilypainetta, jonka avulla avaruudessa voidaan purjehtia kuin purjeveneellä merellä.

Fysiikan perustutkimuksessa painopisteenä on luonnonlakien testaaminen Maan lähiympäristössä. Avaruusteknologian avulla pyritään muun muassa tutkimaan suhteellisuusteorian ennusteiden paikkansa pitävyyttä.

Risto Pellinen luotsasi tiedeohjelmakomitean kokousta Helsingissä.

ESAn tiedeohjelman kolmannessa päähaarassa, tähtitieteellisessä tutkimuksessa, suurimmat kysymykset ovat edelleen maailmankaikkeuden synty ja perusolemus sinällään, tähtien kehitys, sekä elämän olemassaolo avaruudessa; tulevilla lennoilla keskitytään elämän etsimiseen ja sen synnyn selvittämiseen. Tavoitteena on mm. löytää lisää eksoplaneettoja sekä aurinkokuntamme kaltaisia planeettakuntia avaruudesta ja tutkia niitä.

"Keskeisin muutos aikaisempiin suunnitelmiin on avaruustoiminnan entistä voimakkaampi kansainvälistyminen", toteaa Pellinen ja jatkaa: "Nyt yhteistyötä tehdään muidenkin kuin amerikkalaisten kanssa".

Professori Pellinen päätti kokoukseen urakkansa tiedeohjelmaneuvoston puheenjohtaja. "Minun aikanani emme ole onneksi joutuneet tekemään juurikaan negatiivisia päätöksiä, vaan olemme voineet laajentaa katsettamme pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on ollut erittäin kiinnostavaa aikaa", totesi Pellinen loppupuheenvuorossaan. "ESAlla on tällä hetkellä 15 tieteellistä satelliittia ja luotainta avaruudessa ja laukaisemme lisää aluksia taivaalle noin kerran vuodessa. Avaruustutkimuksessa on meneillään hyvin aktiivinen vaihe."

Tiedeohjelmaneuvoston vuosibudjetti on 380 miljoonaa euroa ja sille odotetaan lievää kasvua tulevina vuosina.

Marsin jälkeen suunnaksi Venus

Artist's impression of Venus Express orbiting Venus
Venus Express saapunee perille Venusta kiertämään ensi keväänä.

Kokouksen aikaan Marsia kiertävän Mars Express -luotaimen tutkalaitteiston antennien avaamista jatkettiin ja niistä ensimmäinen saatiin pienen takaiskun jälkeen auki keskiviikkona. Vuoden päivät suunniteltua pitempään säiliössään ollut antenni oli nähtävästi jäykistynyt kylmyyden vuoksi, joten se ei avautunut ensiksi aivan kokonaan. Niinpä lennonjohto käänsi luotaimen kyljen kohti Aurinkoa, joka lämmitti antennia. Tämän lisälämmön ansiosta antenni ponnahti auki koko 20-metriseen pituuteensa.

Nyt antennin avautumisen aikana kerätyt kokemukset käydään läpi ja antenni tarkistetaan, ennen kuin seuraavia - toista 20-metristä ja kolmatta 7-metristä - aletaan avaamaan.

Seuraavaksi ESA laukaisee matkaan kohti Venusta Mars Express -luotaimen mukaisesti tehdyn Venus Express -luotaimen. Alus lähetetään matkaan marraskuussa Baikonurista ja se saapuu perille pilvien peittämän naapuriplaneettamme luokse 153 vuorokautta kestäneen lennon jälkeen.

Sen jälkeen, kun Venus Express on asettunut kiertämään planeettaa, kestää siltä viisi päivää asettua halutulle napojen kautta kulkevalle radalle. Lähimmillaan luotain tulee vain 250 kilometrin päähän Venuksesta ja kaukaisimmillaan se on radallaan 66 000 kilometrin päässä planeetastaan.

Luotaimen on tarkoitus tehdä tieteellisiä havaintoja Venuksen ympärillä kahden Venuksen vuoden ajan, eli 500 Maan vuorokautta.

Lisätietoja tiedeohjelmaneuvostosta ja kokouksen asioista antavat:

Risto Pellinen
ESA, tiedeohjelmaneuvoston puheenjohtaja
puh. 050 511 4165
risto.pellinen AT fmi.fi

Tekes Teknologia-asiantuntija Pauli Stigell
puh. 050 5577 856
pauli.stigell AT tekes.fi

Hannu Koskinen
Tiedeohjelmaneuvoston delegaatti
Puh. 050 523 1738
hannu.koskinen AT fmi.fi

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.