Pohjoismaista väriä sukkulalennolla

Space Shuttle Columbia lifts off on Mar. 1, 2002
Columbia kävi viimeksi avaruudessa maaliskuussa 2002 Hubblen avaruusteleskooppia huoltamassa
7 Tammikuu 2003

Avaruussukkula Columbia nousee 16. tammikuuta avaruuteen tutkimuslennolle, jonka aikana sukkulassa ja sen rahtiruuman laboratoriossa tehdään satakunta erilaista tieteellistä koetta. Näiden joukossa on lukuisia Euroopan avaruusjärjestön koejärjestelyjä, minkä vuoksi lennon miehistö käynyt koulutuksessa myös Atlantin tällä puolella.

Viime aikoina lähes kaikki sukkulalennot ovat suuntautuneet kansainväliselle avaruusasemalle. Samalla sukkulalaivaston vanhin alus Columbia on ollut sivussa toiminnasta, koska se on liian painava rakennustoimiin. Nyt on kuitenkin sen vuoro päästä taas taivaalle, kun vuorossa on pitkään viivästynyt tutkimuslento STS-107.

Lentoa varten Columbian rahtiruumaan on asennettu SPACEHAB-tutkimusmoduli, jonka sisällä seitsenhenkinen miehistö saatta tehdä työtään kahdessa vuorossa. SPACEHAB perustuu eurooppalaiseen SpaceLab-tutkimusmodulin tekniikkaan. Lennolla on kaikkiaan yli 100 erilaista tieteellistä ja teknistä koetta, jotka liittyvät Maan havainnointiin, painottomuuden tutkimiseen, tähtitieteeseen, terveyteen ja teknologiaan. Columbian on tarkoitus nousta avaruuteen 16. tammikuuta ja viipyä kiertoradalla 16 vuorokautta.

STS-107 crew at ESTEC for training
Lennon STS-107 koulutuksessa ESTECissä.

Sukkulan mukana ei tällä kertaa ole eurooppalaisia avaruuslentäjiä, mutta lennon aikana tehtävistä tieteellisistä koejärjestelyistä monet ovat eurooppalaisia. Varsinaisista koelaitteista seitsemän on tehty Euroopassa siten, että Euroopan avaruusjärjestö on joko rahoittanut tai koordinoinut niiden rakentamisen. Nämä seitsemän laitetta ovat:

The Advanced Protein Crystallization Facility / APCF
APCF:n avulla tutkitaan kristallisoituvien biologisten makromolekyylien käyttäytymistä painottomuudessa. Se kuvaa ja tekee interferogrammeja koereaktoreissa kristallisoituvista molekyyleistä

The Advanced Respiratory Monitoring System / ARMS
ARMS:n kokeiden tarkoituksena on tutkia koehenkilöiden hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan muutoksia, jotka johtuvat ruumiinnesteiden siirtymistä painovoiman puuttuessa. Laitteisto mittaa astronauttien erilaisia fysiologisia arvoja levossa ja rasituksessa eri vaiheissa lentoa.

Biobox
Bioboxissa kasvatetaan solukasvustoja lennon aikana ja säilytetään ne tutkittavassa kunnossa lennon jälkeen tehtäviä tutkimuksia varten.

Biopack
Biopackin periaate on yksinkertainen: altistetaan erilaisia biologisia näytteitä erilaisille kiihtyvyyksille (joiden taso ja kesto rekisteröidään) ja säilytetään ne lennon jälkeen tehtäviä tarkempia tutkimuksia varten.

ERISTO
Kokeen tarkoituksena on tutkia erilaisten lääkkeiden vaikutuksia ja luun kasvua mikropainovoimassa.

FAST
FAST mittaa toisiinsa kiinnittyneisen ainekerrosten dynamiikkaa ja tasapaino-ominaisuuksia hyvin tarkasti määritellyissä olosuhteissa (lämpötila, paine ja pinta-aktiivisten aineiden pitoisuudet) niin painottomuudessa kuin häiriötiloissakin.

“STS-107 on hyvin tärkeä lento Euroopalle. Sen avulla saamme kokemuksia uudesta Spacehab-modulista ja se tukee pitkäkestoista kunnianhimoisempaa tutkimusta, jota tehdään kansainvälisellä avaruusasemalla", sanoo Jörg Feustel-Büechl, ESAn miehitettyjen avaruuslentojen johtaja.

ESAn koelaitteet on sijoitettu sukkulun ruumassa olevaan Spacehab-moduliin, joka on kytketty sukkulaan pitkällä paineistetulla tunnelilla. Astronautit pääsevät kulkemaan tutkimuslaboratorion ja sukkulan välillä tunnelia pitkin.

Lentoa ESAn puolella johtava Pasquale Di Palermo kuvaa viime kesäksi jo suunniteltua lentoa “kallisarvoiseksi mahdollisuudeksi tieteentekoon ja maaoperaatioiden hallinnan harjoitteluun avaruusasema-aikaa varten”.

Lisätietoja lennon tutkimuksista antavat:

Ruotsissa
Dag Linnarsson
+46 8 718 6890
Dag.linnarsson@fyfa.ki.se

Tanskassa
Peter Norsk
+45 35 36 1464
Pnorsk.damec@post.uni2.dk

Regitze Videbaek
+45 35 45 1185
rh02151@rh.dk

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.