Suomi on kilpailukykyinen avaruusmaa

ship on ice
Jään kartoittaminen oli yksi
Globe 2000 -hankkeista.
23 Toukokuu 2001

Tekesin Space 2000 -avaruusteknologiaohjelma on saatu päätökseen. Sen puitteissa kehitetty teknologia on korkeatasoista ja suomalaisten yritysten kyky kilpailla ESAn satelliitti- ja teknologiahankkeiden tarjouskilpailuissa on noussut huomattavasti.

Avaruusteknologia kuuluu niiden huipputekniikan alojen joukkoon, joita Tekes on potkinut viime vuosina eteenpäin erityisten teknologiaohjelmien avulla. Kun Suomi liittyi Euroopan avaruusjärjestö ESAn täysjäseneksi vuonna 1995 ei suomalaisella avaruustekniikalla ollut paljoakaan näyttöjä takanaan. Vaikka teknologian taso yleisesti oli korkeaa, vaatii avaruusalalla tilauksien saanti näyttöjä onnistuneista projekteista ja kokemusta. Miten siis nousta kilpailukykyiseksi muun eurooppalaisen alan teollisuuden rinnalle?

Teknologian kehittämiskeskus Tekes käynnisti siksi kaksi uutta avaruusteknologiaan keskittynyttä ohjelmaa, Space 2000:n ja Globe 2000:n. Näistä Space 2000 keskittyi avaruuslaiteteknologiaan ja Globe 2000 kaukokartoitusteknologiaan. Molemmat ohjelmat päättyivät viime talvena, ja kuluvalla viikolla niiden tuloksista on kerrottu laajemmin.

Space 2000 ja Globe 2000

Space 2000 -teknologiaohjelma oli käynnissä vuosina 1995-2000. Siinä toteutettiin kaikkiaan 51 hanketta, joita Tekes rahoitti noin 75 miljoonalla markalla. Ohjelmassa keskityttiin kunkin yrityksen ydinosaamisalueelle kehittäen myös yritysten perusvalmiuksia avaruuslaitteiden toimittajina. Tuloksena on niin avaruusteknologiaa kuin tiedeinstrumentteja. Hankkeet kattoivat erilaisia asioita Mars-laskeutujien suunnittelusta otsonin mittalaitteisiin, satelliittien rakenteiden suunnittelua, avaruuselektroniikkaa ja ohjelmistoteknologiaa.

Globe 2000 -teknologiaohjelma oli käynnissä vuosina 1995-2000. Siinä toteutettiin 52 hanketta, joita Tekes rahoitti noin 30 miljoonalla markalla. Ohjelmassa kehitettiin kaukokartoitusteknologiaa niin uusia menetelmiä kuin uusia instrumentteja metsien, ilmakehän, lumen ja jään tutkimukseen.

Mitä jäi käteen?

Tekesin tavan mukaisesti teknologiaohjelmat on arvioitu: ne saivat sekä kiitosta että kritiikkiä ulkomaalaisilta arvioijilta. Kiitosta sai alan nykyinen yleiskuva, sillä maamme on noussut monilla alueilla vahvaksi avaruusteknologia-alan toimijaksi. Kehitetty teknologia on korkeatasoista ja suomalaisten yritysten kyky kilpailla ESAn satelliitti- ja teknologiahankkeiden tarjouskilpailuissa on noussut huomattavasti.

Kehittämistä on puolestaan vielä esimerkiksi avaruusalan alihankintaverkostoissa, ne eivät ole vielä täysin toimivia. Lisäksi tutkimuslaitoksissa syntyvää tietotaitoa olisi kyettävä siirtämän entistä tehokkaammin alan teollisuuteen.

Avaruusteknologiasta maanpäällisiäkin sovelluksia Teknologiaohjelmissa yritykset kehittivät sekä teknologia- että liiketoimintaosaamistaan. "Ohjelmassa syntyi esimerkiksi tietoliikenteeseen soveltuvaa uutta teknologiaa. Avaruusteknologian maanpäälliset sovellukset ovatkin tärkeä näkökulma alan hyödyllisyyttä pohdittaessa", vetää Tekesin teknologia-asiantuntija Heikki Hannula langat yhteen. "Seuraavan avaruusalan teknologiaohjelman suunnitellaankin keskittyvän alan kaupallisten sovellusten kehittämiseen."

Tuore arviointiraportti on luettavissa (pdf-muodossa) Tekesin www-sivuilla osoitteessa http://www.tekes.fi/julkaisut/Space_evaluation.pdf

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.