Suuri sääsatelliittikokous alkoi Helsingissä

Maanantain aamupäivän esityksissä kerrottiin nykyisestä ja tulevasta tilanteesta eri maiden sääsatelliittioperaattorien näkökulmasta. Vaikka kyseessä onkin eurooppalaisen EUMETSATin kokous, on mukana edustajia kaikista sääsatelliittimaista sekä monista niiden tietoja hyväkseen käyttävistä maista; kaikkiaan paikalla on 239 edustajaa yhteensä 34 eri maasta.

Perinteisille avaruusmaille Euroopalle, Venäjälle ja Yhdysvalloille sääsatelliitit ovat olleet osa päivittäistä sääennustustoimintaa jo 1960-luvulta alkaen, mutta osalle Afrikan maita sääsatelliitit ovat tulleet käyttöön vasta nyt. Etenkin EUMETSAT on toiminut aktiivisesti afrikkalaisten kouluttajana ja Afrikan kannalta erinomaisesti sijaitsevien Meteosatien tietojen vastaanotossa vaadittavan tekniikan välittäjänä. Lisäksi Kansainvälisen meteorologisen organisaation WMO:n välityksellä lähes kaikki säätieteellinen tieto on nykyisin saatavissa kautta maailman, erityisesti onnettomuus- ja luonnonmullistustapauksissa nopeasti saatava säätieto on tärkeää. WMO on YK:n alajärjestö, jonka toiminnassa on mukana 187 valtiota.

Erityisen konkreettisesti sääsatelliittien merkitys tuli esille Kiinan, Korean ja Intian edustajien esityksissä. Kiina rakentaa (muun avaruusinfrastruktuurin ohella) voimakkaasti omaa, kattavaa sääsatelliittijärjestelmäänsä, ja Kiinan meteorologisen keskuksen Jiashen Zhangin mukaan jo satelliitit ovat olleet erittäin hyödyllisiä Kiinaa viime aikoina vaivanneissa suurissa tulvissa sekä hiekkamyrskyissä; satelliittikuvat ovat auttaneet pelastustöissä ja niiden avulla ennusteet ovat olleet tarkempia.

Intian meteorologisen osaston Bhukan Lal näytti osaltaan tuoreita kuvia monsuunisateista, jotka vaikuttavat koko Aasian ilmastoon, mutta joiden merkitys erityisesti Intialle on hyvin suuri. Riisin viljely riippuu monsuunista, tosin liian voimakas monsuuni saattaa tuhota koko sadon nopeastikin. Intialla on avaruudessa tällä haavaa kolme sääsatelliittia ja se on operoinut omia satelliittejaan 1990-luvun alusta alkaen.

Etelä-Korea on liittymässä pian mukaan omia satelliitteja omistaviin maihin. Korean meteorologisen toimiston edustaja Jae-Myun Shim esitteli kokouksessa maansa COMS-satelliittia, joka tulee olemaan kustannustehokas monitoimisatelliitti: perinteisten sääkuvien ja säähän liittyvien mittausten lisäksi se tekee havaintoja Korean puoleisesta Tyynestä valtamerestä sekä toimii tietoliikennesatelliittina. COMS on aikomus laukaista avaruuteen vuonna 2008.

Sääsatelliittien dataa käytetään sääennustusten tekoon, mutta myös mm. ilmakehän, ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tutkimukseen. Lisäksi sääsatelliitteja käytetään monissa käytännön sovelluksissa, kuten lumisten alueiden tulkinnassa ja metsäpalojen paikantamisessa.

Erikoishuomio EUMETSATin kokouksessa kiinnittyy vain noin kuukauden päästä, heinäkuun 17. päivänä laukaistavaan MetOp-satelliittiin, joka on ensimmäinen eurooppalainen polaariradalle lähetettävä operatiivinen sääsatelliitti. Sen myötä EUMETSATista tulee täyden palvelun säätietojen tarjoaja, sillä tähän saakka sen jäsenilleen tarjoama tieto on rajoittunut geostationaarisatelliittien kuviin ja mittaustietoihin.

"MetOpin laukaisun myötä alkaa uusi aika maapallon sään, ilmaston ja ympäristön havainnoinnissa ja se parantaa olennaisesti sääennustusten tarkkuutta", totesi EUMETSATin Ernst Könemann kokouksen alussa. "Maapallon napojen kautta kulkeva polaarisatelliitti pystyy tarjoamaan aikaisempaa olennaisesti tarkempia havaintoja sekä avustamaan pitkän ajanjakson ilmiöiden havainnoinnissa, jotka ovat merkittävässä osassa ilmastonmuutoksessa." Tällaisia ovat esimerkiksi havainnot Maan jää- ja lumipeitteestä.

MetOp on hyvin kiinnostava myös suomalaisesta näkökulmasta, sillä se tuottaa paitsi perinteisiä sääsatelliitteja tarkempia havaintoja, niin myös pystyy tekemään niitä pohjoisilla ja eteläisillä napa-alueilla, minne päiväntasaajan yläpuolella pysyvät sääsatelliitit eivät näe. Euroopan avaruusjärjestö on lähettänyt jo kolme satelliittia aikaisemmin polaariradalle tutkimaan muun muassa ilmastoasioita ja niistä viimeisin, vuonna 2002 laukaistu ENVISAT on lajissaan maailman suurin ja tehokkain. MetOp on kuitenkin parempi erityisesti sääilmiöiden havaitsijana ja sen uudet, nimenomaan meteorologiaan erikoistuneet havaintolaitteet tekevät siitä hyödyllisemmän sääilmiöiden seurannassa. MetOpin ansiosta sääennusteet paranevat maailmanlaajuisesti.

MetOpissa on uudentyyppisiä instrumentteja, jotka uudistavat tapaa monitoroida Maan säätä, ilmastoa ja ympäristöä. Merkittävimpiä laitteista on IASI, jonka teknologian kaltaista ei ole ennen käytetty operatiivisessa tarkoituksessa avaruudessa. Laite tuottaa ennätyksellisen tarkkoja mittauksia läpi koko ilmakehän lämpötilasta ja kosteudesta.

Esimerkiksi Suomessa lämpötilaa ja kosteutta mittaavia luotauksia tehdään kolmella paikkakunnalla. MetOp-satelliitti puolestaan tuottaa tietoa Suomesta 20 x 20 kilometrin ruutujen tarkkuudella. MetOp monitoroi myös useita ilmakehän kaasuja, kuten otsonia, hiilidioksidia, metaania ja tuo näin lisätietoa ilmakehän kemiasta.

GOME-mittalaite tekee puolestaan mahdolliseksi jatkaa ja parantaa napa-alueiden otsoniaukon seurantaa, ja EUMETSAT Polar System -ohjelman pitkä ikä (3 satelliittia, 15 vuotta) tekee seurannasta pitkäjänteistä. Montrealin pöytäkirjan vaikutusta otsonikatoon pystytään siis seuraamaan kiinteästi. Suomen Ilmatieteen laitos isännöi juuri otsonikadon seuraamiseen keskittyvää osaamiskeskusta. Myös suomalainen tutkimus ja teollisuus on ollut mukana GOME-2-instrumentin toteutuksessa.

MetOp-satelliittia operoi eurooppalainen sääsatelliittijärjestö EUMETSAT, ja se on ensimmäinen EUMETSATin viidentoista vuoden EUMETSAT Polar System -ohjelman satelliiteista. Tähän asti Eurooppa on ollut riippuvainen NOAAn (USA:n kansallisen meri- ja ilmakehähallinnon) polaarisatelliiteista. Eurooppalaisen satelliitin myötä voimat yhdistetään: MetOpissa on USA:n ja Euroopan yhteisiä uudentyyppisiä mittalaitteita, ja lisäksi satelliittien ajoitus on koordinoitu niin, että yhdessä polaarisatelliiteilla saadaan maapallon ilmakehää kuvattua mahdollisimman kattavasti.

EUMETSAT (The European Organisation for the Exploitation of Meteorological Satellites) eli Euroopan sääsatelliittijärjestö on hallitustenvälinen organisaatio, joka ylläpitää 19 eurooppalaisen maan meteorologisia sääsatelliitteja. Sen jäsenmaita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Saksa, Slovakia, Suomi, Sveitsi, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Turkki. EUMETSAT on lisäksi allekirjoittanut yhteistyösopimukset Bulgarian, Islannin, Kroatian, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Slovenian, Tshekin tasavallan ja Unkarin kanssa. Serbia ja Montenegron kanssa solmittu sopimus ratifioidaan lähitulevaisuudessa.

Euroopan avaruusjärjestön ja EUMETSATin yhteistyö on tiivistä. ESA on vastannut kaikkien Meteosat-satelliittien teknisestä kehittämisestä ja laukaisi ensimmäiset avaruuteen. Myös MetOp on ESAn kehittämä satelliitti ja ESA on voimakkaasti mukana sen seuraavien ja kolmannen sukupolven Meteosatien tekemisessä.

Tällä hetkellä EUMETSAT operoi Meteosat 6, 7 ja 8 -satelliitteja Euroopan ja Afrikan yläpuolella sekä Meteosat 5 -satelliittia Intian valtameren yllä. EUMETSATin satelliittidatalla, -tuotteilla ja -palveluilla on vahva rooli sään ennustamisessa ja globaalin ilmaston seurannassa.