Uusi sarja Envisatin kuvia julkaistu

Ranska avaruudesta Envisatin MERIS-instrumentin näkemänä.
11 Kesäkuu 2002

Sarja uusia huikeita kuvia maapallosta on nähtävissä Envisatin kuvagalleriassa. Kuvat näyttävät jälleen, kuinka monipuolinen ja kykenevä havaintolaite maaliskuun alussa avaruuteen laukaistu Envisat on. Tästä eteenpäin tuoreita Envisatin ottamia kuvia on nähtävissä jatkuvasti Envisatin kuvagalleriassa, Envisat Earth Images -sivulla.

Envisat on maailman suurin ja tehokkain ympäristötutkimussatelliitti. Se kantaa mukanaan kymmentä tutkimuslaitetta, jotka on suunniteltu tuottamaan tieteellisesti kiinnostavia kuvia ja mittaustietoja maa-alueista, meristä, jäätiköistä ja ilmakehästä; Envisat tuottaa laaja-alaisemmin tietoa omasta planeetastamme, kuin mikään toinen satelliitti aikaisemmin.

Instrumenttien keräämä tieto auttaa tutkijoita ja viranomaisia ymmärtämään paremmin maailmanlaajuisten ilmastollisten muutosten syitä ja seurauksia, minkä perusteella muutoksiin voidaan valmistautua tai niitä voidaan mahdollisesti myös hillitä.

Tieteellisesti kiinnostavan tiedon ohessa Envisat tuottaa kauniita kuvia, jotka nekin voivat olla tutkijan silmin erittäin jännittäviä. Seuraavassa muutamia uusia Envisatin ottamia kuvia Envisat Earth Images -galleriasta instrumenttien mukaan luokiteltuna.

Edistyksellinen synteettisesti leveämmäksi tehty tutka, ASAR

Volga River/Dzerzhinsk - ASAR - 8 April 2002
Venäläinen Dzerzhinskin kaupunki ja Volga-joki; ASAR, 8. huhtikuuta 2002.

ASAR-instrumentti (Advanced Synthetic Aperture Radar) havaitsee allaan olevaa maanpintaa erikoisella tutkalla, joka kykenee erottamaan hyvin pieniä yksityiskohtia. Sen kuvista voidaan nähdä hyvin pinnanmuotoja, merten aaltoja ja jääalueita, minkä lisäksi tutkasäteilyn avulla voidaan erottaa toisistaan eri tyyppiset kasvillisuudet ja mitata maan pintakerrosten ominaisuuksia.

Ohessa oleva kuva näyttää 100 km leveän alueen venäläisen Dzerzhinskin kaupungin ympäriltä. Se sijaitsee noin 300 km itään Moskovasta. Kuvassa näkyy hyvin pohjoispuolella Volga-joesta tehdyn Gorkovskoje -tekoaltaan eteläisin osa sekä eteläpuolella Oka-joki, joka on Volgan sivujoki.

ASARia voidaan käyttää useissa eri toimintatiloissa, joko laajojen kuvien ottamiseen tai tarkkoihin yksityiskohtiin. Tavallisesta tutkasta poiketen ASAR käyttää hyväkseen tutka-aaltojen polarisaatiota, eli se kykenee lähettämään ja vastaanottamaan sekä horiontaalisesti että vertikaalisesti polarisoitunutta säteilyä. Polarisaation muuttaminen lisää sen mahdollisuuksia eri maastotyyppien erittelyyn, koska eri aineet heijastavat polarisoituneita tutka-aaltoja eri tavalla - polarisaation avulla ASAR pystyy tiristämään mittauksistaan enemmän tietoa kuin tavallinen tutka kykenee.

Keskiresoluutioinen kuvantava spektrometri, MERIS

France – MERIS – 24 March 2002
Ranska MERIS-instrumentin silmin. 24. maaliskuuta 2002

MERIS (Medium Resolution Imaging Spectrometer) kuvaa maapallon pintaa näkyvän valon ja infrapunavalon aallonpituuksilla. Se kykenee määrittämään meren pinnan ja rannikkolaueiden vesien värin hyvin tarkasti, minkä perusteella voidaan päätellä alueiden biologisesta aktiivisuudesta ja käynnissä olevista kemiallisista prosesseista. MERIS havaitsee pilviä ja mittaa ilmakehässä olevan vesihöyryn määrää, minkä lisäksi se voi erotella eri kasvuvaiheissa olevia kasvialueita sekä määritellä niiden klorofyllipitoisuuksia. MERIS-instrumentin mittaustietojen perusteella voidaan laskea muun muassa maapallon biomassan määrä.

Oheinen kuva näyttää Ranskan MERIS-instrumentin kuvaamana. Ranskan lisäksi kuvassa on osia muista eurooppalaisista maista, kuten Itävallasta, Belgiasta, Englannista, Italiasta, Sveitsistä ja Espanjasta. Kuvassa näkyy selvästi kaksi lumen verhoamaa vuoristoaluetta, Pyreneet etelässä ja Alpit idässä; Pyreneiden korkein kohta on 3404 metrin korkeuteen kohoava Aneto ja Alppien kuuluisa huippu on peräti 4807 metrin korkuinen Mont Blanck.

Edistyksellinen skannaava radiometri, AATSR

Itä-Afrikka ja Keski-Itä AATSR:n näkemänä. 11. huhtikuuta 2002.

AATSR (Advanced Along-Tracking Scanning Radiometer) pyyhkii kuvakentällään Envisatin alla olevaa Maan pintaa ja muodostaa siitä satelliitin liikkuessa pitkän, kapean kuvasoiron. Se havaitsee maita ja meriä useilla infrapunaisen ja näkyvän valon taajuuksilla, joiden avulla se kykenee mittaamaan muun muassa lämpötilaa jopa 0,3°C tarkkuudella. Lisäksi se näkee laajoista metsäpaloista kuumia keskittymiä ja auttaa siten sammutustoimia, ja sen avulla voidaan kartoittaa kasvillisuuden määrää eri alueilla.

Oheinen AATSR-kuva on 500 kilometriä pitkä pala Afrikkaa. Kuva alkaa Lähi-Idästä ja päätyy keskisessä Afrikassa olevaan Tanganyika-järveen näyttäen välissä Saudi-Arabian Sudanista eroittavan Punaisen meren. Etelässä näkyy hyvin Victoria-järvi ympärillään Unganda, Kenia ja Tansania.

Lisää Envisatin ottamia kuvia on nähtävissä Envisatin ottamien kuvien erikoisgalleriassa, Envisat Earth Images -sivulla.

Copyright 2000 - 2014 © European Space Agency. All rights reserved.