Eurooppalaiset uusissa ulottuvuuksissa – Huygens laskeutui Titanin pinnalle

Ensimmäiset tieteelliset tiedot saapuivat tänä iltapäivänä noin klo 18:15 Suomen aikaa Darmstadtissa Saksassa sijaitsevaan Euroopan avaruusoperaatiokeskukseen ESOCiin.. Huygens on ensimmäinen näin kaukaiselle planeetalle onnistuneesti laskeutunut luotain. "Tämä on suuri saavutus Euroopalle ja sen yhdysvaltalaisille yhteistyökumppaleille tässä kansainvälisessä ja kunnianhimoisessa pyrkimyksessä tutkia Saturnusta ja sen kuita", sanoi ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain laskeutumisen varmistuttua.

Huygens irtautui Cassini-aluksesta 25.12.2004 ja saavutti Titanin ulomman kaasukehän 20 päivää ja neljä miljoonaa kilometriä tämän jälkeen. Luotain aloitti vajoamisen Titanin pilvikerrosten läpi noin 1 270 kilometrin korkeudesta klo 12.13 Suomen aikaa. Tätä seuranneiden kolmen minuutin aikana Huygens hiljensi vauhtinsa 18 000 kilometristä 1 400 kilometriin tunnissa.

Sitten sen vauhtia hidastettiin laskuvarjojen avulla alle 300 kilometriin tunnissa. Noin 160 kilometrin korkeudessa luotaimen tieteelliset instrumentit alkoivat tutkia Titanin kaasukehää. Suunnilleen 120 kilometrin korkeudessa päälaskuvarjo korvattiin pienemmällä laskuvarjolla laskeutumisen loppuvaiheen ajaksi, ja luotaimen odotettiin laskeutuvan kuun pinnalle klo 14.34 Suomen aikaa. Ensimmäisten tietojen perusteella voidaan päätellä, että luotain laskeutui turvallisesti Titanin pinnalle, ja että pinta laskeutumispaikalla on todennäköisesti kiinteää ainetta.

Huygens käynnisti tietojen lähettämisen Cassinille neljän minuutin kuluttua vajoamisen alkamisesta ja jatkoi lähetystä ainakin niin pitkään kuin Cassini oli näkyvissä Titanin horisontin yläpuolella laskeutumispaikalta katsottuna. Ensimmäinen osoitus siitä, että Huygens oli toimintakunnossa ja valmis laskeutumiseen, saatiin Green Bankissa West Virginiassa, Yhdysvalloissa, sijaitsevalla teleskoopilla, joka tunnisti luotaimen lähettämän heikon, mutta selvästi havaittavan radiosignaalin klo 12.25 Suomen aikaa. Maan päällä sijaitsevat radioteleskoopit jatkoivat signaalin vastaanottamista pitkän aikaa Huygensin oletetun eliniän jälkeenkin.

Ensimmäiset Cassinin välittämät Huygensin keräämät tieteelliset tiedot otettiin vastaan NASAn luotaimien kanssa yhteyttä pitävän verkoston, Deep Space Networkin antennilla, ja ne välitettiin heti ESOCiin Saksaan, missä tietojen analysointi aloitettiin välittömästi.

”Titan on ollut aina ensisijainen kohde Saturnuksen kuiden joukossa, koska sieltä kaivattiin monia tärkeitä paikan päällä tehtäviä mittaustietoja. Titan on kiehtova tutkimuskohde, ja odotamme innolla tieteellisiä tuloksia”, sanoi ESAn tieteellisen ohjelman johtaja professori David Southwood.

”Kaikki Huygens-hankkeeseen osallistuneet tutkijat riemuitsevat saavutuksesta. Tämä oli pitkän odotuksen arvoinen”, huokaisi ESAn Huygens-hankkeen johtaja tri Jean-Pierre Lebreton. Huygensilta odotetaan saatavan ensimmäiset suorat ja yksityiskohtaiset tiedot Titanin kaasukehän kemiallisesta koostumuksesta ja ensimmäiset valokuvat sen muutoin usvan peitossa olevasta pinnasta. Lisäksi luotaimelta saadaan tarkka raportti kuun sääoloista.

Eräs tärkeimmistä syistä Huygensin Titaniin lähettämiselle oli se, että kuun runsaasti metaania sisältävän typpikehän ja sen maaperän oletetaan sisältävän monia sellaisia kemikaaleja, joita esiintyi myös maapallolla sen alkuaikoina. Cassinin tekemät havainnot ja Huygensin keräämät tiedot antavat ennen näkemättömän katsauksen tähän Saturnuksen mystiseen kuuhun.

”Tällainen mahdollisuus laskeutua Titanin kaasukehän lävitse on kokemus, joka voi toteutua vain kerran elämässä. Tämän päivän saavutus osoittaa tehtävän uskomisen eurooppalaisten yhteistyökumppaniemme hoidettavaksi olleen oivallinen ratkaisu”, sanoi NASAn tieteellinen apulaisvastaava Alphonse Diaz.

Cassini-Huygens-hanketta tekevät yhteistyössä NASA, ESA ja Italian avaruusjärjestö ASI. Jet Propulsion Laboratory (JPL), joka on Pasadenassa Kaliforniassa sijaitsevan Kalifornian teknillisen instituutin osasto, hoitaa hanketta NASAn Washingtonissa sijaitsevan avaruustiedeviraston puolesta. JPL suunnitteli, kehitteli ja kokosi Cassini-luotaimen.

”Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten tiedemiesten, yritysten ja avaruusjärjestöjen välinen yhteistyö on ollut ilmiömäistä ja se on luonut perustan tämänpäiväiselle saavutukselle”, toteaa Jean-Jacques Dordain lopuksi.