Näin ollen instrumentti voi aloittaa tietojen keräämisen suunniteltua aikaisemmin avaruusaluksen ollessa vielä planeetan yön puolella. Tämä on edullisin asema Marsin pinnanalaisten mittausten kannalta, sillä planeetan ionosfäärissä on päiväpuolella sähkövirtauksia, jotka häiritsevät tutkimuksissa käytettäviä radiosignaaleja.

"Käyttöönottovaihe vahvisti, että tutka toimii erittäin hyvin ja että sitä voidaan käyttää täydellä teholla häiritsemättä avaruusaluksen muita järjestelmiä", kertoo MARSIS-projektin instrumenttipäällikkö, roomalaisen La Sapienza -yliopiston Roberto Seu.  
 
MARSIS on monimutkainen instrumentti, joka on suunniteltu käyttämään monia eri taajuuskaistoja ja toimimaan avaruusaluksen ollessa lähinnä planeetan pintaa. Matalat taajuudet sopivat parhaiten syvällä pinnan alla olevien ja korkeat taajuudet aivan pinnan tuntumassa olevien kerrosten tutkimiseen. Kaikkia taajuuksia voidaan puolestaan käyttää planeetan pinnan ja kaasukehän ylemmän kerroksen tutkimisessa.

"Käyttöönoton aikana testattiin kaikki tutkan lähetystavat ja optimoitiin sen toiminta Marsin tutkimusta varten", selittää MARSIS-projektin päätutkija, La Sapienza yliopiston professori Giovanni Picardi. "Tämän ansiosta tähän mennessä vastaanotetut pintaheijastukset ovat olleet hyvin puhtaita, ja olemme saaneet kerättyä ensimmäiset tiedot Marsin ionosfääristä."
 
 
MARSIS on matalia taajuuksia käyttäen tutkinut planeetan pohjoisosien tasaisia alueita leveyspiireillä 30°–70°, kaikilla pituuspiireillä. "Olemme hyvin tyytyväisiä tutkan toimintaan. Itse asiassa tähän mennessä pinnan mittaustiedot vastaavat lähes täysin olemassa olevia malleja Marsin topografiasta", professori Picardi ilmoittaa.

Ensimmäiset data-analyysit keskittyvät tasaisille alueille, koska periaatteessa niiden pinnanalaiset kerrokset on helpompi tunnistaa. "Koska tutka näyttää toimivan näin erinomaisesti planeetan pinnan tutkimuksissa, voimme myös olettaa, että sen radioaallot etenevät toivotusti myös planeetan pinnanalaisissa kerroksissa", Picardi lisää.
 
 
"Nyt tehtävänämme on varmistaa, että tarkasti tunnistamme ja erottelemme pinnanalaisista kerroksista saatavat kaiut. Meidän on seulottava kaikki tiedot huolellisesti ja varmistettava, että signaalit, joiden voidaan tulkita tulleen planeetan pinnanalaisista kerroksista, eivät ole pinnan epätasaisuuksien aiheuttamia. Tähän kuluu aikaa muutaman viikon verran."

Myös MARSIS-tutkan ensimmäiset ionosfääristä ottamat mittaukset ovat tuottaneet mielenkiintoisia alustavia tuloksia. Tutka reagoi suoraan ionosfäärin muodostavien varautuneiden hiukkasten lukumäärään, mikä on ajoittain odotettua suurempi.

"Analysoimme tietoja parhaillaan selvittääksemme, johtuuko tämä Auringon aktiviteetin äkillisestä kasvusta, kuten tapahtui heinäkuun 14. päivänä, vai täytyykö meidän vetää uusia johtopäätöksiä. Tämä selviää vasta läpikotaisemman analyysin jälkeen", selittää Pasadenassa Kaliforniassa sijaitsevan NASAn JPL-laboratoriossa olevan MARSIS-tutkaryhmän apulaispäätutkija Jeffrey Plaut.
 
 
Lisätietoja:
 
Giovanni Picardi,
MARSIS-projektin päätutkija, INFOCOM-osasto,
Università di Roma La Sapienza
picar@infocom.uniroma1.it

Jeffrey Plaut,
MARSIS-projektin apulaispäätutkija, NASA/JPL
plaut@jpl.nasa.gov

Roberto Seu,
MARSIS-projektin instrumenttipäällikkö ja SHARAD-työryhmän
vetäjä, INFOCOM-osasto, Università di Roma La Sapienza
roberto.seu@uniroma1.it

Agustin Chicarro,
ESAn Mars Express -hankkeen projektitutkija
Agustin.chicarro@esa.int

Fred Jansen,
ESAn Mars Express -hankkeen johtaja
fjansen@rssd.esa.int