N° 79–2025: ESA:n jäsenvaltiot sitoutuvat suurimpaan budjettiin ministerikokouksessa

Ministerit ja korkean tason edustajat 23 jäsenvaltiosta, liitännäisjäsen- ja yhteistyömaista vahvistivat tukensa tiede-, tutkimus- ja teknologiaohjelmille sekä avaruussovellusten budjetin merkittävälle korotukselle kaukokartoituksen, navigoinnin ja telekommunikaation osa-alueilla. Nämä kolme elementtiä ovat keskeisiä Euroopan avaruusresilienssi-aloitteessa joka on vastaus eurooppalaisen avaruussietokyvyn ja turvallisuuden tarpeisiin.

”Tämä on suuri onnistuminen ja merkittävä hetki eurooppalaiselle autonomialle ja johtajuudelle tieteessä ja innovaatiossa. Olen kiitollinen jäsenvaltioiden kovasta työstä ja huolellisesta harkinnasta, joka on johtanut uusiin ohjelmatilauksiin 17% korkeammalla tasolla kuin ESA:n edellisessä ministerineuvostossa”, sanoi ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacher.

”Haastavassa geopoliittisessa tilanteessa kaikki ESA:n rahoitukseen osallistuvat valtiot ja myös Euroopan komissio ovat vahvistaneet luottamuksensa Euroopan avaruusjärjestöön ohjelmien toteuttajana, joka tukee Euroopan johtavaa asemaa avaruustoiminnassa ja auttaa laajentamaan kyvykkyyksiämme maapallolla, kiertoradalla ja ulkoavaruudessa. Juhlimme tänä vuonna Euroopan avaruusjärjestön 50 vuoden saavutuksia ja työ on vasta alussa.”

Tämän vuoden ministerineuvosto oli ensimmäinen vaihe ESA:n Strategia 2040:n täytäntöönpanossa, joka asetettaa kunnianhimoiset pitkän aikavälin tavoitteet Euroopan avaruustoiminnalle.

Euroopan vahvistaminen avaruustieteen johtajaksi

50-vuotisjuhlavuotenaan ESA on vahvistanut tukeaan avaruustieteeseen. Jäsenvaltiot ovat myöntäneet inflaatiota huomattavasti suuremman 3.5 prosentin budjettilisäyksen, joka mahdollistaa historiallisten avaruuslentojen toteuttamisen ja vahvistaa Euroopan johtavaa tieteellistä asemaa. Ensimmäinen askel on toteuttaa Cosmic Vision -pitkän aikavälin suunnitelman mukaiset avaruuslennot ja jatkaa LISA- ja NewAthena-hankkeiden. Seuraava suuri harppaus tieteessä on kuitenkin aloittaa teknologian kehittäminen Voyage 2050 -suunnitelman mukaisille avaruuslennoille, erityisesti kunnianhimoiselle tavoitteelle etsiä elämää Enceladuksesta (L4 to Enceladus - ESA Science Programme). Tämä vaativa avaruuslento vaatii välitöntä kehitystyötä, jotta Enceladuksen etelänavalle päästään ihanteellisissa valaistusolosuhteissa.

Euroopan turvallisuuden ja resilienssin vahvistaminen

Euroopan avaruusresilienssialoite tukee Euroopan kaksoiskäyttökyvykkyyksiä avaruustoiminnassa. Alustava rahoitus käytetään aloitteeseen, joka tarjoaa pääsyn korkean ajallisen ja spatiaalisen resoluution satelliittikuviin yhdistämällä ja jakamalla resursseja sekä rakentamalla verkostoa havaintojen aukkojen täyttämiseksi. Tätä tukevat uudet navigointipalvelut matalalta maan kiertoradalta ja turvalliset tietoliikenneyhteydet. Selkeä mandaatti avaruussovellusten käytöstä ei-aggressiivisiin puolustustarkoituksiin merkitsee historiallista muutosta ESA:lle. Ministerineuvostossa päätettiin, että jäsenmaiden ohjelmatilaukset ovat avoimia vuoteen 2026 asti, jotta osallistuvat valtiot voivat arvioida osallistumistaan ohjelmaan.

ESA:n teknologia kaikkien avaruusprojektien ytimessä

Ministerineuvosto vahvisti aiempaa korkeamman budjetin teknologian mahdollistajille, kriittisille komponenteille, digitalisaatiolle ja uusille teknologioille. Teknologinen riippumattomuus on avainasemassa Euroopan avaruustavoitteiden edistämisessä, samoin kuin taattu pääsy avaruuteen.

Euroopan avaruusekosysteemin useita keskeisiä toimintoja vahvistetaan:

• Euroopan kantoraketit Ariane 6 ja Vega-C jatkavat johtavaa rooliaan. ESA tukee edelleen Euroopan kantorakettimarkkinoiden kehitystä ja uusien kantorakettien kehittämistä, mukaan lukien European Launcher Challenge.
• Euroopan avaruuslaitteiden ja avaruustietojen markkinoita kehitetään jatkamalla menestyksekkäitä kaupallistamisohjelmia. ESA jatkaa yksityisten investointien edistämistä, innovoinnin vauhdittamista sekä pk-yritysten ja avaruussektorille tulevien uusien toimijoiden vahvistamista. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin on sovittu 3.6 miljardin euron budjetti, jonka odotetaan houkuttelevan yksityistä rahoitusta.
• Euroopan johtoasema kaukokartoituksessa säilyy toisen sukupolven Copernicus-satelliittien (erityisesti Sentinel-2 Next Generation ja Sentinel-3 Next Generation Optical) valmistelun myötä. FutureEO-ohjelman puitteissa ESA kehittää ja toteuttaa maailmanluokan kaukokartoitustutkimusta, valmistelee tulevia Copernicus- ja meteorologisia ohjelmaelementtejä sekä tukee kakukoratoitusdatan hyödyntämistä Earth Action -aloitteessa.

Tutkimusvalmiuksien kehittäminen

ESAn jäsenvaltiot ovat vahvistaneet sitoutumisensa tutkimukseen ja laatineet suunnitelmat kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamiseksi. Rosalind Franklin -hanke, jonka tarkoituksena on laskeutua Marsiin, rahoitetaan vuonna 2028 tapahtuvaa laukaisua varten. Tämän lisäksi ESA valmistelee missioita Kuuhun, joista tärkein elementti on Argonaut-laskeutumisalus. ESA pyrkii vähentämään uusien teknologioiden riskejä tukeakseen Euroopan läsnäoloa sekä Maan matalalla kiertoradalla että sen ulkopuolella tulevina vuosikymmeninä. Samaan aikaan ESA ja sen jäsenvaltiot ovat sopineet lyhyen aikavälin toimista, joilla taataan eurooppalaisten astronauttien pääsy kansainväliselle avaruusasemalle sen suunnitellun käytön päättymiseen asti vuonna 2030. Ministerineuvostossa vahvistettiin myös Maan matalan kiertoradan rahtipalautuspalvelun kehittäminen, mukaan lukien kaksi teknologiademonstraattoria, joiden tavoitteena on telakoitua ISS:ään. Ennen vuoden 2028 ministerineuvostoa suunnitellan ministeritason kokouksen järjestämistä, jossa ohjelmaelemntit sopeutetaan kansainvälisessä yhteistyössä odotettavissa oleviin muutoksiin.

Maan puolustajat

Suurimman osan avaruusturvallisuuden budjetista kattaa kolme projektia: Ramses, Rise ja Vigil. Ramses-projekti, on tarkoitus toteuttaa tiukalla aikataululla asteroidi Apophisin pysäyttäminen sen lähestyessä Maata vuonna 2029. Projektin rahoitus mahdollistaa valmistautumaan tulevaisuudessa mahdollisesti vaarallisiin asteroideihin. Vuoden 2022 ministerineuvoston alun perin hyväksymä Vigil-avaruussääprojekti jatkuu, ja avaruusaluksen suunnittelukatselmus on suunniteltu ensi vuoden alkuun. Jotta avaruusromua voitaisiin vähentää tulevaisuudessa, kiertoradalla tapahtuvan huollon testaaminen rahoitetaan Rise-hankkeessa yhteistyössä teollisuuden kanssa.

SAGA-avaruusalus – kvanttiviestinnän demonstraatiomissio – siirtyy rakennus- ja toteutusvaiheeseen. Kuun viestintä- ja navigointipalveluja koskeva Moonlight-ohjelma jatkuu.

Uudet ESA:n toimet jäsenvaltioissa

ESA on allekirjoittanut aiesopimukset uusien keskusten perustamisesta jäsenvaltioihin. Puolan kanssa on allekirjoitettu aiesopimus uuden, turvallisuuteen ja kaksikäyttöisiin/monikäyttöisiin sovelluksiin erikoistuneen laitoksen perustamisesta. Norjan ja ESA:n välinen aiesopimus puolestaan mahdollistaa molempien osapuolten arvioida ESA:n arktisen avaruuskeskuksen perustamista Tromssaan.

Sociale medier

Seuraa Euroopan avaruusjärjestöä:

Bluesky: @ESA,

X: @esa, 

Facebook: @EuropeanSpaceAgency

Instagram: @europeanspaceagency 

YouTube: ESA 

LinkedIn: European Space Agency - ESA 

Pinterest: European Space Agency - ESA 

Tietoja Euroopan avaruusjärjestöstä

Euroopan avaruusjärjestö ESA toimii Euroopan porttina avaruuteen.

ESA on vuonna 1975 perustettu hallitustenvälinen järjestö, jonka tehtävänä on muokata Euroopan avaruusvalmiuksien kehittämistä ja varmistaa, että avaruusinvestoinnit hyödyttävät Euroopan ja koko maailman kansalaisia.

ESA:lla on 23 jäsenvaltiota: Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Latvia, Liettua ja Slovakia ovat liitännäisjäseniä.
ESA on solminut virallisen yhteistyösopimuksen neljän muun EU:n jäsenvaltion kanssa. Kanada osallistuu joihinkin ESA:n ohjelmiin yhteistyösopimuksen nojalla.

Koordinoimalla jäsentensä taloudellisia ja henkisiä resursseja ESA voi toteuttaa ohjelmia ja toimia, jotka ylittävät yksittäisen Euroopan maan mahdollisuudet. Se tekee erityisesti yhteistyötä EU:n kanssa Galileo- ja Copernicus-ohjelmien edistämiseksi sekä Eumetsatin kanssa meteorologisten tehtävien kehittämiseksi.

Lisätietoja ESA:sta on osoitteessa  www.esa.int