Maan kiertoradalla ESA ylläpitää satelliitteja ja tukee miehitettyjä avaruuslentoja, tarjoaa arvokkaita palveluita ja tieteellistä tietoa sekä edistää uusien teknologioiden kehitystä Euroopassa. Samalla avaruudesta peräisin olevat vaarat voivat aiheuttaa äkillisiä katastrofeja ja mahdollisesti häiritä jokapäiväistä elämää. Näitä ovat niin luonnonuhkat, kuten asteroidit ja aurinkomyrskyt, kuin ihmisen aiheuttamat uhat, kuten avaruusromu. On elintärkeää havaita, ennustaa ja lieventää näitä vaaroja ajoissa, kun pyrimme parantamaan avaruuden kestävyyttä.
Kansainvälinen avaruusasema on pysyvästi asuttu tutkimuslaboratorio, joka kiertää maata noin 400 km:n korkeudella. Vuodesta 2000 lähtien astronautit ovat asuneet ja työskennelleet asemalla keskeytyksettä. Kansainvälisenä yhteistyönä rakennettu ja ylläpidetty asema on ainutlaatuinen etuvartioasema avaruudessa.
Aseman mikropainovoima antaa tutkijoille mahdollisuuden suunnitella kokeita, joita on vaikea tai jopa mahdotonta toistaa maapallolla. Siellä, muun muassa ESA:n Columbus-laboratoriossa, tehtävä tutkimus kattaa aloja ihmisten terveydestä materiaalitieteeseen ja tuottaa tietoa ja kokemusta, jotka auttavat meitä tutkimaan Maan kiertoradan ulkopuolella ja hyödyttävät samalla elämää Maassa.
jne.
ESA ylläpitää monipuolista satelliittikantaa maapallon kiertoradalla, joka tuottaa elintärkeitä palveluja ja tieteellistä tietoa, joista yhteiskunta hyötyy päivittäin. Euroopan avaruusoperaatiokeskuksen (ESOC) lentokeskusryhmät tukevat myös muiden eurooppalaisten organisaatioiden, kuten Euroopan komission ja Euroopan sääpalvelujärjestön Eumetsatin, sekä kansainvälisten kumppaneiden ja kaupallisten avaruuslentojen toimintaa.
Copernicus Sentinel -satelliittien avulla tapahtuvasta maapallon ympäristön seurannasta sääilmiöiden seurantaan ja katastrofiapuun – maapallon kiertoradalla toteutettavat tehtävät auttavat meitä ymmärtämään ja suojelemaan planeettaamme paremmin.
Eurooppa on tällä hetkellä riippuvainen kansainvälisistä kumppaneista rahtinsa ja miehistönsä kuljettamisessa avaruuteen, ja tarjoaa vastineeksi avainasemassa olevia tutkimuselementtejä, kuten eurooppalaiset palvelumoduulinsa.
Vahvistaakseen itsenäisyyttään ja tehostakseen teollisuuden kilpailukykyä ESA käynnisti kilpailun, jonka tavoitteena on kehittää eurooppalaisia rahtipalveluja matalalla maankiertoradalla sijaitseville avaruusasemille. Valitut yritykset toteuttavat esittelylennon kansainväliselle avaruusasemalle vuoden 2029 puoliväliin mennessä, ja myöhemmin on tarkoitus toteuttaa lentoja tuleville kaupallisille avaruusasemille.
Siitä lähtien, kun elämä syntyi Maassa, se on ollut alttiina avaruudesta peräisin oleville vaaroille. Elämme lähellä aktiivista tähteä, aurinkokunnassa, joka on täynnä ikivanhoja ja nopeasti liikkuvia avaruuskiviä, planeetalla, jota ympäröi yhä enemmän käytöstä poistettuja satelliitteja ja niiden romua. Teknologia kehittyy nopeasti, ja nykyään voimme tehdä paljon asteroidien, avaruussään ja avaruusromun suhteen. Yhdessä kunnianhimoisten kestävyystavoitteiden kanssa ESA:n avaruusturvallisuustoimet auttavat varmistamaan, että Maan kiertorata pysyy turvallisena, kestävänä ja tulevien sukupolvien käytettävissä.
Elämme lähellä raivoisaa tähteä, joka on altis purkauksille, jotka voivat häiritä ja vahingoittaa elintärkeitä infrastruktuureja, kuten navigointi- ja tietoliikennesatelliitteja sekä maanpäällisiä sähköverkkoja ja tietoliikenneverkkoja. Aurinkomyrskyjä ei voida estää. Niiden vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää, jos opimme lisää Auringosta ja pystymme ennustamaan avaruussäätä. ESA suunnittelee avaruuslentoja sekä Maan kiertoradalle että syvälle avaruuteen keräämään tietoja ympäri vuorokauden, ja näitä tietoja hyödynnetään avaruussääpalveluissa, jotka auttavat turvaamaan infrastruktuurin ja astronauttien turvallisuuden.
Asteroidit ovat muinaisia avaruuskiviä, jotka ovat jääneet jäljelle aurinkokunnan muodostumisen jälkeen. Nykyään pystymme havaitsemaan Maan lähellä olevia kohteita ja ennustamaan niiden lentoratoja, jotta voimme määrittää mahdolliset törmäysuhat hyvissä ajoin. Teknologia on myös kehittynyt niin pitkälle, että voimme nyt harjoitella asteroidien torjuntataitojamme siltä varalta, että joudumme joskus suojautumaan törmäykseltä. ESA valmistelee tehtäviä, joilla testataan planeetanpuolustustekniikoita, ja laajentaa havaitsemis- ja riskinarviointivalmiuksiaan.
Avaruus on yhä ruuhkaisempi. Seuraavan vuosikymmenen aikana Maan ympärillä kiertää kymmeniä tuhansia satelliitteja, ja niiden mukana on reilusti yli miljoona yli 1 cm:n kokoista avaruusromun kappaletta. Roskien seuranta ja törmäysten välttäminen ovat yhä tärkeämpi – ja kalliimpi – osa avaruusalusten toimintaa. Jotta ruuhkaiset kiertoradat olisivat turvallisia, ESA pyrkii parantamaan seurantakykyjä ja kehittämään avaruusliikenteen koordinointi- ja hallintajärjestelmiä, keskittyen erityisesti törmäysten välttämiseen ja automaatioon.
Maata kiertävä avaruusromu muodostaa olemassaolomme kannalta vakavan uhan tulevaisuudellemme avaruudessa. ESA pyrkii saavuttamaan avaruusromuneutraaliuden vuoteen 2030 mennessä varmistamalla tulevien satelliittien turvallisen ja kestävän hävittämisen sekä kehittämällä erilaisia menetelmiä jo kiertoradalla olevan romun poistamiseksi. Todellinen kestävyys avaruudessa edellyttää siirtymistä pois ”kertakäyttöisistä satelliiteista” kohti kiertoradalla tarjottavia palveluita, kuten täyttöä ja kierrätystä, mikä tasoittaa tietä avaruuden kiertotaloudelle.
