Tekoälykäännös

Maailmankaikkeus on kaikkea – kaikki elävät olennot, planeetat, tähdet, galaksit, pölypilvet, valo ja jopa aika. Kaikki alkoi alkuräjähdyksestä lähes 14 miljardia vuotta sitten, ja maailmankaikkeus on laajentunut siitä lähtien.

Maailmankaikkeus on käsittämättömän valtava: siinä on biljoonia galakseja, joista jokainen sisältää miljardeja tähtiä. Se on niin valtava, ettemme näe sen reunaa – jos sellaista edes on. Näkyvän maailmankaikkeuden halkaisija on 93 miljardia valovuotta eli 9 biljoonaa kilometriä. Mutta siellä voi olla paljon enemmänkin, mikä on yksinkertaisesti liian kaukana, jotta voisimme sen nähdä.


14 miljardi vuotta vanha
93 halkaisijaltaan miljardi valovuotta
>2 biljoonaa galaksia

Pimeän maailmankaikkeuden salaisuuksien paljastaminen

Normaali aine – eli se, josta kaikki näkemämme koostuu – muodostaa alle 10 % maailmankaikkeudesta. Noin neljännes lisää koostuu salaperäisestä aineesta, jota ei pystytä havaitsemaan ja jota kutsutaan ”pimeäksi aineeksi”. Loput kolme neljäsosaa on vieläkin kummallisempaa ja vaikeasti havaittavaa ”pimeää energiaa”.

Havainnoimalla miljardeja galakseja jopa kymmenen miljardin valovuoden etäisyydeltä ESA:n Euclid-luotain luo kaikkien aikojen laajimman kartan maailmankaikkeuden rakenteesta avaruudessa ja ajassa. Sen havainnot kertovat meille, miten maailmankaikkeus on laajentunut ja miten sen rakenne on muodostunut kosmisen historian aikana, paljastaen lisää painovoiman roolista sekä pimeän energian ja pimeän aineen luonteesta.


Äärimmäisen maailmankaikkeuden kuvaaminen

Perinteisesti avaruutta on pidetty rauhallisena paikkana, mutta nyt tiedämme totuuden: siellä on kuumaa ja täynnä energiaa.

Maailmankaikkeuden kuumimmat osat loistavat röntgensäteilyä. ESA:n XMM-Newton-satelliitti on tallentanut tätä valoa vuodesta 1999 lähtien, minkä ansiosta voimme kurkistaa syvälle galaksien ytimeen, tutkia mitä mustien aukkojen sisällä ja ympärillä tapahtuu sekä seurata räjähdysmäisiä ilmiöitä, kuten gammasäteilyn purkauksia. ESAn NewAthena tulee olemaan seuraavan sukupolven röntgenteleskooppien kruununjalokivi, joka on valmis mullistamaan lähes jokaista modernin astrofysiikan alaa.

NewAthenaa täydentää ESA:n LISA, ensimmäinen avaruuteen sijoitettu observatorio, joka on omistettu gravitaatioaaltojen tutkimukselle. Nämä avaruus-ajan rakenteessa syntyvät aallot syntyvät maailmankaikkeuden voimakkaimpien tapahtumien aikana, kuten kun mustien aukkojen parit kohtaavat ja sulautuvat yhteen.


Euclidin lanseeraus

James Webb -avaruusteleskoopin (Webb) laukaisu

LISA Pathfinderin laukaisu

XMM-Newtonin laukaisu

Hubble-avaruusteleskoopin laukaisu

1 / 5