Tekoälykäännös

Punertava piste yötaivaalla – muinaiset sivilisaatiot yhdistivät tämän planeetan tulisiin jumaliin ja enteisiin.

Why Space for Earth matters?

Monet ihmiset pohtivat: voisiko Marsissa olla elämää? Mutta kun avaruusalukset ohittivat planeetan ensimmäistä kertaa 1960-luvulla, olimme pettyneitä huomatessamme, ettei siellä ollut marsilaisia eikä kasvillisuutta, vaan kuiva, karu ja elinkelvoton maailma.

Myöhemmät luotaimet toivat parempia uutisia: ne löysivät kiehtovan yhdistelmän syviä laaksoja, muinaisia tulivuoria ja sääilmiöitä, jotka muistuttavat hieman maapallon ilmiöitä.

ESA tutkii nyt robottitutkimusluotaimien avulla Marsin maisemia ja ilmakehää ymmärtääkseen sen menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Olisiko elämä voinut kukoistaa siellä aikoinaan? Onko siitä jälkiä, jotka odottavat löytäjäänsä? Olemme saaneet vastauksia moniin kysymyksiin viime vuosisadan aikana, mutta suuria mysteerejä on edelleen jäljellä.


6794 km halkaisijaltaan (noin puolet Maan halkaisijasta)
2 kuut (Phobos ja Deimos)
96 % hiilidioksidipitoinen ilmakehä
2 ESA:n avaruusalukset kiertoradalla

EXOMARS

Onko Marsissa koskaan ollut elämää? ExoMars-ohjelmamme keskittyy tähän ikuiseen, avoimeen kysymykseen.

Vuonna 2030 Rosalind Franklin -mönkijä laskeutuu Marsiin etsimään elämän merkkejä, kun taas Trace Gas Orbiter -luotain jatkaa planeetan ilmakehän tutkimista vihjeiden löytämiseksi.

Mars on yksi ESA:n Terrae Novae -tutkimusohjelman kolmesta pääkohteesta. Robottilähetykset toimivat tiedustelijoina, raivaavat tietä ja keräävät vastauksia, ja niiden lopullisena tavoitteena on osallistua ensimmäisiin ihmisluotainten lähetyksiin Punaiselle planeetalle.


Mars Express

Vuodesta 2004 lähtien ESA:n Mars Express -kiertolainen on toimittanut henkeäsalpaavia kolmiulotteisia näkymiä Marsista.

Se on tuottanut kattavimman kartan Punaisen planeetan ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta, tutkinut sen sisimpää kuuta Phobosta ennennäkemättömällä tavalla ja jäljittänyt veden historiaa koko planeetalla.

Mars Expressin ansiosta tiedämme nyt, että Marsilla vallitsi aikoinaan ympäristöolosuhteet, jotka saattoivat olla elämälle suotuisat.


Marsin kuiden tutkimus (MMX)

Lokakuussa 2026 käynnistyvä MMX-missio on ensimmäinen, joka kerää yksityiskohtaisia mittaustietoja Marsin kahdesta kuusta, Phobosista ja Deimosista, ja laskeutuu Phobokseen näytteen ottamiseksi.

Tämän näytteen mukanaan kuljettava MMX on ensimmäinen avaruuslento, joka palaa Maahan Mars-vierailun jälkeen, mikä vahvistaa tällaisen edestakaisen matkan edellyttämää teknologiaa.

MMX-hanketta johtaa Japanin avaruustutkimusjärjestö (JAXA), ja ESA tarjoaa siihen erilaisia laitteita, tieteellistä asiantuntemusta ja maa-asemien tukea.



ExoMars-roverin ”Rosalind Franklin” saapuminen

ExoMars-ohjelman Rosalind Franklin -mönkijän laukaisu

Marsin kuiden tutkimusmatkan saapuminen

Marsin kuiden tutkimuslennon laukaisu

ExoMars Trace Gas Orbiterin saapuminen

ExoMars Trace Gas Orbiter -luotaimen laukaisu

Mars Expressin saapuminen

Mars Expressin laukaisu

1 / 8