Uusia videoita laskeutumisesta Titaniin
ESAn Huygens-luotaimen laskeutumisesta Saturnuksen suuren kuun Titanin pinnalle on kulunut hieman yli vuoden päivät, kun tutkijat ovat saaneet valmiiksi kaksi jännittävää videota laskeutumisesta. Nyt esitellyt videot ovat parhaat ja tarkimmat luotaimen kameralaitteiston kuvien perusteella tehdyt tuotteet ja erinomainen tapa kokea laskeutuminen kaukaisen maailman pinnalle.
Huygens otti laskeutumisen aikana erilaisia kuvia DISR-kameralaitteistonsa (Descent Imager/Spectral Radiometer) avulla. Kamera osoitti luotaimesta ulospäin vain yhteen suuntaan, ja ajatuksena oli koota koko maisema laskeutumisen ajalta jälkikäteen kokoamalla eri suuntiin otetut kuvat yhteen. Alustavia kuvasarjoja ja videoita on ollut tehtynä jo vuoden ajan, mutta nyt DISR-laitteiston tutkijaryhmä on saanut valmiiksi parhaat tuotteensa.
Ensimmäinen kahdesta videosta näyttää koko 147-minuuttisen laskeutumisen neljässä minuutissa ja 40 sekunnissa. Videolla on se, mitä Huygens "näki" ympärillään laskeutumisen aikana. "Aluksi kameroiden kuvissa näkyi vain sumua kaukana alla, mutta se alkoi hälvetä noin 60 kilometrin korkeudessa", kuvailee Erich Karkoschka, Arizonan yliopistossa oleva DISR-ryhmän jäsen. "Kun sumu oli väistynyt, saimme näkyviin pinnalta noin 100 metriä kooltaan olevia yksityiskohtia. Laskeutumisen jälkeen, kun luotain oli jo pinnalla, näimme samoissa kuvissa kuitenkin jo hiekanjyviä, jotka olivat kooltaan miljoonia ja miljoonia kertoja Titania pienempiä. Video näyttää erinomaisesti kuinka eri kokoisia kohteita laskeutumisen aikana havaittiin."
Toinen videoista on monipuolisempi, koska se näyttää DISR-laitteiston neljä toimintatuntia vajaassa viidessä minuutissa. Tarkasti kootun kokomaisemakuvan lisäksi videossa näkyy koko ajan luotaimen asento ja lennon vaihe, ja siihen on koottu kaikki tärkeimmät tiedot laskeutumisen ajalta. Se näyttää jopa laskuvarjon liikkeet sekä luotaimen lentosuunnan muutokset laskeutumisen aikana kaasukehän tuulien vuoksi.
Visuaalisen tiedon lisäksi videossa on jännittävä ääniraita: äänet kertovat koko ajan luotaimen signaalivoimakkuuden, sen pyörimisnopeuden ja tehosteäänet tärkeimmille lennon aikana olleille tapahtumille. DIRS-laitteiston toimintaa, sen ottamia kuvia ja tekemiä havaintoja kuvataan myös omilla äänillään.
"DISR on hyvin monimutkainen havaintolaite", toteaa Karkoschka ja jatkaa: "Se ohjelmoitiin ottamaan 3500 kuvaa ja jotta se pystyisi tekemään mahdollisimman kiinnostavia havaintoja, sen piti myös itse päätellä millaisia havaintoja se teki kulloinkin."
Kameralaitteisto suunniteltiin 1990-luvun alussa, jolloin Voyager-luotaimien lähettämissä kuvissa Titan näkyi vain oranssinruskeana, sumuisena kohteena, jossa ei ollut juuri lainkaan yksityiskohtia. "Emme tienneet tuolloin juuri mitään Titanin kaasukehän dynamiikasta emmekä siten myös siitä, kuinka nopeasti ja miten Huygens pyörisi laskuvarjonsa alla roikkuessaan", kertoo Karkoschka. "Siksi laitteisto piti suunnitella toimimaan kaikissa kuviteltavissa olleissa olosuhteissa, mikä teki suunnittelusta erittäin haastavan."
Huygens lensi Titaniin NASAn ja ESAn yhteisellä Cassini-Titan -lennolla, ja samaan tapaan kuin nyt Saturnusta tutkivassa Cassini-luotaimessa on eurooppalaisia osia, oli Huygensissä myös amerikkalaista osaamista. DISR-kamera oli yksi laskeutujan amerikkalaisista osista; se suunniteltiin ja rakennettiin NASAn rahoittamana Arizonan yliopistossa ja sen tekemiseen osallistui tutkijoita myös Lockheed Martin -yhtiöstä.
DISR-laitteiston tutkijaryhmää vetää professori Martin Tomasko Arizonan yliopistosta ja ryhmän jäseniä on eri puolilla Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Pääosa tutkijoista on Arizonan yliopistossa, Max Planck -instituutissa Saksassa ja Meudonin Observatoriossa lähellä Pariisia Ranskassa.
Cassinin laskeutumisen aikana mittauksia tehtiin myös Ilmatieteen laitoksen valmistamalla painemittarilla. Luotain määritti korkeutensa Titanin pinnasta puolestaan Ylinen Electornics -yhtiön valmistamilla kahdella tutkalla, ja niiden perusteella luotain myös ajoitti laskeutumisen viime vaiheissa havaintojaan.
Lisätietoja (englanniksi):
Jean-Pierre Lebreton, Huygens-lennon projektipäällikkö ja päätutkija, ESA
Sähköposti: jean-pierre.lebreton @ esa.int
Martin Tomasko, DISR-laitteiston päätutkija, Arizonan yliopisto, USA
Sähköposti: mtomasko @ hindmost.lpl.arizona.edu
Erich Karkoschka, DISR-ryhmän jäsen, Arizonan yliopisto, USA
Sähköposti: erich @ pirl.lpl.arizona.edu
Chuck See, DISR-ryhmän jäsen, University of Arizona, USA
Sähköposti: csee @ lpl.arizona.edu
Arvostele tämä
Näkymiä
Jaa
- Currently 0 out of 5 Stars.
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
Rating: 0/5 (0 votes cast)Thank you for rating!
You have already rated this page, you can only rate it once!
Your rating has been changed, thanks for rating!