|
|
Eurooppalainen automaattinen huoltoalus telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan 
ESA PR 20-2008. Automaattinen huoltoalus (ATV) Jules Verne on suorittanut onnistuneen, täysin automaattisen telakoitumisen kansainväliselle avaruusasemalle (ISS). Jules Verne on Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen huoltoalus, jonka tehtävänä on rahdin kuljettamisen lisäksi korottaa aika ajoin avaruusaseman kiertorataa. Telakointi aloittaa Jules Vernen huoltolennon, jonka tarkoituksena on viedä rahtia, vettä ja happea avaruusasemalle sekä lisätä sen työntövoimaa. Samalla ESA pääsee mukaan niiden harvalukuisten kumppaneidensa kerhoon, jotka kykenevät omin avuin matkaamaan avaruudessa sijaitsevalle asemalle. Miehittämätön, 19 tonnia painava avaruusalus siirtyi torstaina päivällä odotuspaikalleen 275 tonnin painoisen avaruusaseman taakse 39 kilometrin etäisyydelle ja suoritti neljän tunnin mittaisen asteittaisen lähestymisen, johon sisältyi useita pysähdyksiä tarkastuspisteisiin. Alus määritti itse asemansa suhteellisella GPS-järjestelmällä (ATV:n ja ISS:n GPS-vastaanottimilla kerättyjä tietoja vertailemalla). Lähialueella etäisyys ja sijainti suhteessa kohteeseen määritettiin videomittalaitteilla, jotka oli suunnattu ISS:n laserheijastimiin. Loppulähestymisen suhteellinen nopeus oli 7 senttimetriä sekunnissa ja tarkkuus alle 10 senttimetriä. Telakoituminen tapahtui suunnilleen 340 kilometrin korkeudessa itäisen Välimeren yläpuolella, kun aluskaksikko liikkui radallaan noin 28 000 kilometrin tuntinopeudella . Jules Vernen telakoitumisportin kohdistin tarttui VenäjänZvezda-moduulin takaosassa olevaan telakoitumiskartioon kello 16:45 Suomen aikaa (14:45 GMT). Telakointi päättyi telakoitumisportin kiinnityskoukkujen kiinnittymiseen kello 16:52 Suomen aikaa (14:52 GMT). Ensimmäinen automaattinen telakointi Tämä oli maailman ensimmäinen täysin automaattinen telakoituminen. Sen aikana noudatettiin miehitetyille avaruuslennoille asetettuja erittäin tiukkoja turvamääräyksiä. Koko lähestymis-ja telakoitumisvaihe tapahtui ATV:n tietokoneiden ohjaamana. Tilannetta seurasivat ESA:n, CNES:n (Ranskan kansallisen avaruuskeskuksen) ja Astriumin (pääsopimuskumppani) työryhmät ATV:n Toulousessa, eteläisessä Ranskassa sijaitsevassa valvontakeskuksessa sekä ISS:n miehistö Zvezda-moduulissa. Häiriötilanteessa kummastakin paikasta olisi voitu laukaista etukäteen ohjelmoidut toiminnot, joilla alus olisi saatu pysymään paikallaan, vetäytymään edelliseen reittipisteeseen tai perääntymään turvalliselle etäisyydelle. ATV:n oma itsenäinen valvontayksikkö (Monitoring & Safing Unit eli MSU) seurasi myös aluksen toimintaa. Laitteisto tarkkaili lähestymisen turvallisuutta aluksen muista laitteistoista erillisten antureiden ja tietokoneiden avulla. Jos aluksella olisi ilmennyt merkittäviä häiriöitä, olisi MSU pystynyt ottamaan komennon ja saaman aikaan automaattisen törmäyksenväistön (CAM) erityisillä avioniikkalaitteilla ja ohjausrakettimoottoreilla. Kaikki toiminnot tapahtuivat pehmeästi, eikä mitään turvamanööverejä tarvittu iltapäivällä tapahtuneen lähestymisen ja telakoinnin aikana.
Avaruusaseman uusi rahtilinja Kun Jules Verne on nyt telakoituneena avaruusasemaan, tulee siitä sen lisämoduuli noin neljän kuukauden ajaksi. Astronautit noutavat sen paineistetusta rahtimoduulista 1 150 kg kuivatavaraa, mm. ruokaa, vaatteita ja laitteita. Mukana on myös kaksi Jules Vernen käsinkirjoitettua alkuperäistä käsikirjoitusta ja 1800-luvun kuvitettu painos hänen teoksestaan Maasta kuuhun. Lisäksi astronautit pumppaavat Zvezdan säiliöihin 856 kg polttoainetta, 270 kg juomavettä ja 21 kg happea ATV:n tankeista.
ATV pystyy kuljettamaan noin kolme kertaa enemmän hyötykuormaa kuin Venäjän Progress-rahtialukset, mutta tällä lennolla suurin osa siitä on ATV:n omaan propulsiojärjestelmään käytettävää polttoainetta, jota tarvitaan ajoittain nostamaan ISS:n korkeutta. Tällä kompensoidaan sen luonnollista vajoamista, joka johtuu ilmakehän vastuksesta. Tarvittaessa ATV pystyy myös säätämään kansainvälisen avarauusaseman lentoasentoa ja jopa etäännyttämään sen mahdollisen vaarallisen avaruusromun tieltä. Aikataulun mukaan Jules Verne korottaa rataa ensimmäisen kerran 21. huhtikuuta.
Lehdistötietoja: ESAn lehdistöosasto Tiedotusosasto Puhelin: +33 1 5369 7155: + 33 1 5369 7299 Faksi: + 33 1 5369 7690
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Related ESApod