ESA title
Venus Express asettumassa kiertoradalle
Agency

Venus Express saapui perille

11/04/2006 638 views 1 likes
ESA / Space in Member States / Finland

Ensimmäinen eurooppalainen avaruusluotain on saapunut turvallisesti perille Venusta kiertämään. Kyseessä on myös tehokkain koskaan pilvien peittämää naapuriplaneettaamme tutkimaan lähetetty avaruusalus. Venus Express -luotaimessa on mukana myös suomalaista tekniikkaa.

Venus Express -luotaimen päämoottori käynnistyi ennalta määrättyyn aikaan kello 10.17 Suomen aikaa 50 minuuttia kestäneeseen polttoon, jonka ansiosta luotain asettui kiertämään Venusta. Juuri oikeaan aikaan tapahtunut rakettimoottorin poltto hidasti luotaimen nopeutta 29 000 kilometristä tunnissa noin 24 600 kilometriin tunnissa, jolloin Venuksen painovoimakenttä nappasi planeettojenvälisellä lentoradalla olleen luotaimen kiertoradalleen.

Moottorin toimessa luotain katosi kymmeneksi minuutiksi Venuksen taakse, jolloin yhteys siihen katkesi. Koko Venukseen saapuminen ja siinä vaadittavat toimet oli ladattu kuitenkin jo ennalta Venus Expressin tietokoneisiin, joten lennonvalvomon tehtävänä oli aamupäivän aikana lähinnä tarkkailla tapahtumia ja olla valmiina tarpeellisiin toimiin, mikäli jokin olisi mennyt vikaan.

Luotaimen eräs päätehtävistä on Venuksen kaasukehän tutkiminen
Luotaimen eräs päätehtävistä on Venuksen kaasukehän tutkiminen

Nyt Venus Express on hyvin soikealla kiertoradalla, jonka läheisin piste Venuksen pinnasta on hieman alle 400 km ja kaukaisin 350 000 km. Kiertoaika planeetan ympäri on vähän yli yhdeksän Maan vuorokautta.

Luotain on kääntynyt jälleen asentoon, missä sen suurtehoantenni osoittaa kohti Maata. Saksan Darmstadtissa sijaitseva ESAn avaruusoperaatiokeskus ESOC on saanut yhteyden luotaimeen lähellä Madridia olevan Cerebrosin maa-aseman kautta, ja kaikki luotaimesta saadut tiedot kertovat sen toimivan hyvin.

“Venus Expressin onnistuneen saapumisen myötä ESA on ainoa avaruusjärjestö, joka tekee parhaillaan tutkimusta Maan lisäksi neljän muun taivaankappaleen ympärillä: Venuksen, Kuun, Marsin ja Saturnuksen", korostaa ESAn tiedeohjelmien johtaja David Southwood. "Olemme erittäin ylpeitä siitä, että voimme tarjota maailman tutkijoille tällaisen mahdollisuuden tieteelliseen työhön."

"Jotta voisimme ymmärtää paremmin omaa planeettaamme, pitää meidän tutkia myös muita planeettoja, etenkin niitä joilla on kaasukehä ympärillään", muistuttaa ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain. "Olemme käyneet Titanissa ja olemme parhaillaan Marsissa. Kun teemme nyt havaintoja myös Venuksesta ja sen monimutkaisesta kaasukehästä, voimme selittää paremmin ilmiöitä, jotka vaikuttavat planeettojen ilmakehiin ja muuttavat niiden ilmastoa planeetanlaajuisesti. Lopulta voimme rakentaa parempia malleja sille, mitä oikeasti on tapahtumassa omalle ilmakehällemme. Tämä hyödyttää kaikkia maapallon asukkaita."

Radan hienosäätö ja tutkimukset alkavat

ESA voi nyt lisätä Venuksen planeettatutkimuslistaansa
ESA voi nyt lisätä Venuksen planeettatutkimuslistaansa

Päästäkseen lopulliselle kiertoradalleen tekee Venus Express seuraavan kuukauden aikana seitsemän ratamuutosta. Niistä kaksi on niin suuria, että ne suoritetaan luotaimen voimakkaan päämoottorin avulla. Suunnitelman mukaan luotain saavuttaa lopullisen radan toukokuun 7. päivänä kierrettyään Venuksen 16 kertaa. Lopullinen rata on Venuksen napa-alueiden kautta kulkeva soikea rata, jonka kiertoaika on 24 tuntia, lähin piste 250 kilometriä planeetan pinnan yläpuolella ja kaukaisin piste 66 000 kilometrin päässä.

Venus Expressin tutkimuslaitteiden säätäminen ja kalibrointi alkaa 22. huhtikuuta ja rutiininomaiset tieteelliset havainnot on tarkoitus aloittaa kesäkuun 4. päivänä. Sitä ennen, jo torstaista alkaen (mikäli kaikki sujuu edelleen hyvin), aloitetaan kuitenkin jo Venuksen tutkiminen, sillä nykyinen kiertorata soveltuu hyvin Venuksen laajaan kuvaamineen.

Kun luotain on asettunut lopulliselle radalleen, ei se enää etäänny näin kauas planeetasta, joten kamerat ja muut tutkimuslaitteet eivät enää pysty näkemään kerralla koko Venusta. Etenkin Venuksen vähäntutkittu eteläpuoli on erityisen hyvin havaittavissa luotaimen väliaikaiselta kiertoradalta. Myöhemmin kuvat ovat luonnollisesti tarkempia ja niistä voidaan koota koko planeettaa esittäviä kuvia, mutta muun muassa Venuksen pilvikerroksen yläosien kiertoliikkeen tutkimisessa nyt saatavat laajojen kuvien sarjat ovat hyödyllisiä.

Luotaimen tarkoituksena on tutkia Venusta ainakin 486 Maan vuorokauden ajan, missä ajassa Venus kiertää Auringon radallaan kahdesti. Venus Expressissä on kuitenkin polttoainetta kaksi kertaa pitempään toimintaan, eli jopa tuhat Maan vuorokautta kestävään tutkimiseen.

Venus Express luottaa suomalaiseen tekniikkaan

Onko Venuksessa tulivuoritoimintaa?
Onko Venuksessa tulivuoritoimintaa?

Suomalaisittain kiinnostavin tutkimuslaite on Venuksen lähiympäristön sähköisiä ja neutraaleja energisiä hiukkasia mittaava ASPERA, jonka tietokonejärjestelmä ja sen ohjelmistot ovat Ilmatieteen laitoksen suunnittelemia. Laite on uusin versio jo nyt mm. Mars Express -luotaimessa olevasta mittalaitteesta, jolla tutkitaan planeetan kaasukehän yläosan ilmiöitä ja sieltä avaruuteen tapahtuvaa hiukkaspakoa.

Venus Expressin sähkönjakelusta vastaa Patrian suunnittelema ja valmistama virranjakoyksikkö, jota voi luonnehtia luotaimen tietokoneohjatuksi sulaketauluksi. Se siirtää aurinkopaneeleiden tuottaman sähkötehon luotaimen alijärjestelmiin ja mittalaitteisiin, minkä lisäksi se valvoo ja säätelee virrankulutusta. Laukaisun jälkeen laitteisto myös käski avaamaan aurinkopaneelit ja saattoi sen onnistuneesti normaalitoimintaan.

Venuksella ei ole magneettikenttää suojanaan
Venuksella ei ole magneettikenttää suojanaan

Venus Express on ESAn planeettaohjelman uusin askel. Venus Express perustuu vuonna 2003 laukaisuun Mars Express -luotaimeen ja suuri osa sen tutkimuslaitteista on suunniteltu alun perin Mars Expressiin ja komeettaluotain Rosettaan. Uudelleenkäyttö on pienentänyt olennaisesti Venus Expressin kustannuksia; nyt luotain on tullut maksamaan 220 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan myös laukaisu avaruuteen. Täysin uuden aluksen tekeminen olisi maksanut noin kaksi kertaa enemmän.

Luotaimen rakentamiseen on osallistunut 25 yritystä 14 Euroopan maasta.

Lisätietoja suomeksi:

teknologiajohtaja Esa Panula-Ontto, Tekes
puh. 050-5577 853
esa.panula-ontto@tekes.fi

akatemiatutkija Esa Kallio, Ilmatieteenlaitos
puh. 09-1929 4636
esa.kallio@fmi.fi

Lisätietoa englanniksi ja ranskaksi:

ESA Media Relations Division
Tel.: +33(0)1.53.69.7155
Fax: +33(0)1.53.69.7690

Related Links

Related Links